# Katse kohti lastensuojelun jälkihuoltoa - Savonia-AMK

> Jälkihuoltoa kehitysvammaisen nuoren näkökulmasta.

## Lastensuojelun jälkihuollon määritelmä
Yhteiskunnan katse on kääntynyt viime vuosina lastensuojelun jälkihuoltoon, joka on lastensuojeluasiakkuuden päätösvaihe. Oikeus jälkihuoltoon syntyy lastensuojelulain (417/2007, 40 §) mukaisesti järjestetyn sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuoltoon on oikeutettu myös avohuollon sijoituksen jälkeen, jos se on kohdistunut yksin lapseen tai kestänyt vähintään kuusi kuukautta (Lastensuojelulaki 37 §). Jälkihuolto-oikeus voi muodostua poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti myös jostain muusta syystä. Ikäraja jälkihuolto-oikeuteen on Suomessa 23 vuotta.

Jälkihuolto palvelukokonaisuutena on nuorelle lastensuojelunasiakkuuden vapaaehtoinen päätösvaihe, jossa nuori saa tukea kasvussaan kohti itsenäistymistä ja täysi-ikäisyyden tuomia vastuita, oikeuksia ja velvollisuuksia. Hyvinvointialueet ovat velvollisia jälkihuoltoa järjestämään ja toteuttamaan. Yhteiskunnallisesti ja tutkimuksellisesti lastensuojelunpalveluissa jälkihuolto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Asiakasmäärät erityisesti lastensuojelun sijaishuollossa ovat olleet nousujohteisia, mikä tietää jälkihuolto-oikeutettujen määrän kasvua ja runsaampaa palvelun käyttäjäjoukkoa.

## Tutkimus ja kehittäminen
Vuosina 2021–2023 *Hyvää jälkeä – Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä* -tutkimus- ja kehittämishanke loi katseita kohti jälkihuollon tutkimusta. Tavoitteena oli ymmärtää ja tunnistaa aikuistumista ja itsenäistymistä tukevaan jälkihuoltoon osallistuvien ammattilaisten ja nuorten jälkihuoltokokemuksiin vaikuttavia tekijöitä.

## Kehitysvammaiset nuoret jälkihuollossa
Kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetussa opinnäytetyössä tutkittiin täysi-ikäisten kehitysvammaisten nuorten näkökulmaa. Työssä kuvattiin aiempien tutkimusten pohjalta kehitysvammaisten nuorten kokemuksia palveluiden sisällöistä sekä palveluiden saatavuudesta.

Tutkimuskohteena erityisryhmistä kehitysvammaisuus osoittautui mielenkiintoiseksi, sillä kehitysvammaisten kokemuksista tehtyä tutkimusta ei ole juuri saatavilla. Kehitysvammaisuuden monialaisuuden käsittäminen ja tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Sosiaalialan ammattitaitovaatimukset, kokonaisvaltainen palvelujärjestelmäosaaminen ja yhteistyö eri palveluiden välillä korostuivat lastensuojelun jälkihuollon palvelukokemuksissa. Kehitysvammaisten nuorten monipuoliset palveluntarpeet vaativat moniammatillista lähestymistapaa. 

Tulevaisuuden tutkimuksessa tulee panostaa tutkimukseen osallistumisen mahdollisuuksiin vuorovaikutuksen ja kommunikaation mahdollistamisella, tunnistamalla kehitysvammaisten arvokas kokemusasiantuntijuus ja erityisryhmien aktiivinen rooli palveluiden käyttäjinä. Lastensuojelutaustan tiedetään vaikuttavan pitkään nuorten elämäntarinassa, joten laadukkaalla jälkihuollolla mahdollistetaan nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan ja nuori voi kokea itsensä arvokkaaksi.

## Kirjoittaja
Elina Paaso, sosionomi YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu.

## Lähteet
*   Eräsaari, Jenny, ym. 2015. *Onnistuneita valintoja yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa*. Kehitysvammaliiton selvityksiä 10.
*   Lastensuojelulaki 13.4.2007/417.
*   Paaso, Elina 2024. *Kehitysvammainen nuori lastensuojelun jälkihuollossa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus*. YAMK-Opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Pexels 2016. *Kädet, makro, kasvi*. Valokuva. Pixabay.
*   Schalin, Anton & Tuukkanen, Terhi 2021. *Vammaisuus ja lasten oikeudet. Lapsen elämää vamman kanssa*. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:4.
*   Sosiaali- ja terveysministeriö 2019. *Lastensuojelun jälkihuollon uudistamisryhmän loppuraportti*.
*   Tampereen yliopisto. *Hyvää jälkeä – Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä* 2023.