# Kehittyvä perhetyö hyvinvointialueilla

> Artikkelissa tarkastellaan kehittyvää perhetyötä hyvinvointialueilla.

## Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuva toimintaympäristö

Hyvinvointialueiden rahoitus ja palvelut ovat murroksessa. Hallituksen säästöpolitiikka ja tavoitteet uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädäntöä vaikuttavat suoraan perhetyön kenttään. Yhtenä keskeisenä muutosehdotuksena on lastensuojelulain ja sosiaalihuollon rajapinnan selkiyttäminen, jossa lastensuojelun avohuollon tukitoimet ja jälkihuolto siirrettäisiin sosiaalihuoltolain alle, jättäen lastensuojelun piiriin ainoastaan sijaishuollon ja siihen liittyvät rajoitustoimenpiteet.

Hallituksen tekemät leikkaukset ovat heikentäneet perheiden taloudellista tilannetta, mikä näkyy perhetyön kentällä voimavarojen vähenemisenä. Kun perheiden resurssit kuluvat perustarpeista huolehtimiseen, muutostyöskentely vaikeutuu. Oikea-aikaiset perhetyön palvelut ovat tässä tilanteessa kriittisiä.

## Perhetyön määritelmä ja järjestäminen

Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 18§) mukaan perhetyö on sosiaaliohjausta, jonka tavoitteena on tukea perheen vuorovaikutustaitoja, sosiaalista verkostoa sekä vanhemmuutta arjenhallinnassa ja lastenkasvatuksessa. Palvelu on maksutonta ja sen tulisi olla matalakynnyksistä.

Perhetyö jakautuu käytännössä kolmeen tasoon:
1. **Ennaltaehkäisevä varhainen tuki**
2. **Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö**
3. **Lastensuojelulain mukainen tehostettu perhetyö** (kun sosiaalihuoltolain mukainen tuki ei riitä)

## Alueelliset erot ja palveluiden yhdenmukaisuus

Hyvinvointialueiden välillä on merkittäviä eroja siinä, miten perhetyö on organisoitu, määritelty ja viestitty asiakkaille. Esimerkkejä alueellisista eroista:
* **Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue:** Tarjoaa tehostettua perhetyötä, sijaishuollon perhetyötä, intensiivistä avoarviointia ja MDFT-terapiaa.
* **Lapin hyvinvointialue:** Määrittelee perhetyön suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi tueksi, joka ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta.
* **Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha):** Määrittelee perhetyön yleisesti "tueksi ja avuksi".
* **Vantaa-Keravan hyvinvointialue:** Korostaa muutokseen tähtäävää keskustelua.
* **Keusote:** Käsittelee perhetyötä perhesosiaalityön yhteydessä.

Tämä hajanaisuus vaikeuttaa asiakkaan mahdollisuutta ymmärtää palvelun sisältöä ja heikentää yhdenvertaisuutta.

## Kehittämistarpeet ja tulevaisuuden näkymät

Tutkimukset ja ammattilaisten kokemukset osoittavat, että perhetyö kaipaa kansallista yhtenäistämistä. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat:
* **Palveluiden porrastaminen:** Painopisteen siirtäminen raskaista korjaavista palveluista varhaiseen tukeen.
* **Käsitteiden selkiyttäminen:** Yhtenäinen määritelmä perhetyölle ja sen eri muodoille.
* **Monialainen yhteistyö:** Verkostojen hyödyntäminen ja työntekijöiden yhteinen koulutus.
* **Asiakkaan osallisuus:** Kirjaamisen ja työskentelymenetelmien kehittäminen asiakkaan kuulluksi tulemisen varmistamiseksi.
* **Tutkimustiedon lisääminen:** Lisää tietoa tarvitaan erityisesti sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalveluiden vaikuttavuudesta.

Tulevaisuudessa suunniteltu uusi lapsiperhepalvelu, joka kokoaisi yhteen perhetyön, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä tehostetun perhetyön, on merkittävä muutos. Onnistuminen edellyttää kuitenkin asiantuntijoiden osallistamista ja riittävää tutkimustietoa, jotta palvelut eivät rakentuisi pelkästään säästötavoitteiden varaan.

## Lähteet

* Alatalo, M. ym. (2019). *Porrasteisuus lapsiperheiden sosiaalipalveluissa*. THL.
* Itla (2026). *Miksi ja miten lapsiperheiden palvelujärjestelmää pitää uudistaa?*
* Kiili, J. ym. (2024). *Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö 2020-luvulla*.
* Kiili, J. ym. (2025). *Osallisuuden käsite lapsiperheiden sosiaalipalveluissa*.
* Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (2026). *Perhesosiaalityö*.
* Lapin hyvinvointialue (2026). *Perhetyö*.
* Lastensuojelulaki 417/2007.
* Lastensuojelun keskusliitto (2026). *Ehdotetut sosiaalihuollon säästöt osuvat rajusti lapsiin ja nuoriin*.
* Lastensuojelun keskusliitto (2025). *Lapsiperheköyhyys Suomessa –infograafi*.
* Lehto-Lundén, T & Nila, L. (2026). *Mitä kuuluu, lastensuojelun avohuolto?*
* Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (2026). *Lastensuojelun liikkuvat palvelut*.
* Malinen, K. ym. (2025). *Perhetyö lapsi- ja perhesosiaalityössä*. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
* Masgras, A. (2026). *Early and coordinated action: supporting families to protect children*.
* Pirkanmaan hyvinvointialue (2026).
* Pöyhönen, E. (2025). *Sosiaalihuollon lainsäädäntö uudistuu – tavoitteena sujuvammat palvelut ja arki*.
* Reimer, D. ym. (2025). *Protecting children- Working in partnership Across Children’s services 2025*. European Social Network.
* Rönkkö, L. ja Rytkönen, T. (2010). *Monisäikeinen perhetyö*.
* Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
* Sosiaali- ja terveysministeriö (2026). *Sosiaalihuollon palvelu-uudistus. Työryhmän ehdotukset 2026*.
* Sosiaali- ja terveysministeriö (2024). *Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024*.
* Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024a). *Perhetyö*.
* Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024b). *Lastensuojelun käsikirja 2024*.
* Tilastoraportti 19/2024. *Lastensuojelu 2023*. THL.
* Valtiovarainministeriö (2026). *Esitys hyvinvointialueiden rahoitusmallin kolmannen vaiheen muutoksista lausunnoille*.
* Vantaa-Keravan hyvinvointialue (2026). *Perhetyö*.