# Kehityskeskustelun vaikuttavuus syntyy kokonaisesta prosessista - Savonia-AMK

> Kehityskeskustelun vaikuttavuus syntyy selkeästä rakenteesta, avoimesta keskustelusta ja seurannasta.

## Kehityskeskustelu tavoitteellisuuden välineenä

Kehityskeskustelu nähdään toisinaan organisaatioissa rutiinina, mutta parhaimmillaan se on tavoitteellinen ja luottamuksellinen esihenkilön ja työntekijän välinen keskustelu, jossa yhdessä pohditaan suoriutumista, osaamista ja tulevaa. Kehityskeskustelun ydin ei ole ”palkitseminen”, vaan työn ohjaaminen ja kehittymisen tukeminen arjessa. Se toimii välineenä, jolla työ kytketään selkeämmin tavoitteisiin ja sitä kautta organisaation strategiseen suuntaan. Kehityskeskustelun tavoitteena on vahvistaa arjen suuntaa, selkeyttää odotuksia ja tehdä kehittymisestä konkreettista.

## Onnistuneen prosessin kolme vaihetta

Daniela Brunetton (2026) tutkimuksen mukaan kehityskeskusteluprosessin selkein vahvuus on sen kolmivaiheinen rakenne: valmistautuminen, keskustelu ja seuranta.

*   **Valmistautuminen:** Ennakkotehtävä nousee kriittisenä onnistumisen ehtona. Kun ennakkotehtävä on tehty ja aikaa on varattu riittävästi, tavoitteita ja kehittämistoimia pystytään sanoittamaan selkeämmin ja konkreettisemmin.
*   **Keskustelu:** Rakenne auttaa pitämään keskustelun koossa ja ohjaa sitä pois pelkästä kuulumisten vaihdosta kohti tavoitteita, kehittymistä ja työn ydinasioita.
*   **Seuranta:** Seuranta koetaan tärkeäksi ja sitouttavaksi osaksi prosessia. Tämä korostaa kehityskeskusteluiden ”jatkuvuuslogiikkaa”: jos sovitut asiat jäävät vain muistiinpanoiksi, keskustelun hyödyt heikkenevät ja keskustelut voivat näyttäytyä vain osana arjen rutiineja.

## Strategia ja roolikohtaisuus

Tutkimustulokset osoittavat, että strategia jää etäiseksi, ellei sitä osata sanoittaa organisaatiossa selkeästi. Strategian on oltava riittävän ymmärrettävällä tasolla, jotta esihenkilöllä on keinoja kääntää se arjen tavoitteiksi. Roolikohtaisuus näkyi tutkimuksessa painotuksina:
*   **Asiakaspalvelutehtävissä:** Tavoitteet ovat useammin mitattavissa ja arkeen kytkettävissä.
*   **Asiantuntijatehtävissä:** Painottui osaamisen kehittäminen ja työn sisällön suuntaaminen.

## Valmentava esihenkilötyö

Valmentava ote näkyy siinä, että työntekijä päästetään keskustelussa enemmän ääneen ja että keskustelu rakentuu avoimempien kysymysten varaan. Tämä auttaa siirtämään keskustelua pois valmiiden vastausten antamisesta kohti yhdessä pohtivaa ja työntekijää osallistavaa vuorovaikutusta. Esihenkilötyöhön kuuluu myös työhyvinvoinnin ja kuormituksen huomioiminen, sillä kehittyminen, tavoitteiden saavuttaminen ja työssä jaksaminen tukevat toisiaan.

## Kirjoittajat

*   **Daniela Brunetto**, Liiketoiminnan kehittäminen (YAMK) -opiskelija, Liiketalouden (YAMK) -tutkinto-ohjelma
*   **Ilkka Virolainen**, KTT, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

## Lähteet

*   Aarnikoivu, H. 2016. Kehityskeskustelu työyhteisössä. E-kirja. Helsinki: Talentum.
*   Brunetto, D. 2026. Tavoitteellinen kehityskeskustelumalli henkilöstön osaamisen ja esihenkilötyön tueksi: Case Yritys X. Opinnäytetyö. Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Kupias, P., Peltola, R. & Pirinen, J. 2014. Esimies osaamisen kehittäjänä. E-kirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
*   Tuominen, L & Sumkin, T 2025. Strategia arjessa: oivalluksia organisaation uudistajalle. E-kirja. Helsinki: Alma Insights.