# Kiertotalous on myös huoltovarmuuskysymys

> Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi ravinneomavaraisuuden vahvistamiseen.

## Kiertotalous kestävyyden edellytyksenä
Kiertotalous on taloutemme kestävyyden näkökulmasta välttämätön siirtymä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita. Näiden juurisyynä pidetään globaalissa taloudessa vallitsevaa lineaarista ”ota – valmista – hävitä” -talousmallia.

Sitran *Megatrendit 2026* -selvityksessä todetaan, että tarve kiertotaloudelle kasvaa ympäristökriisin ja luonnonvarojen kysynnän myötä. Selvityksessä nostetaan esiin myös kiertotalouden rooli huoltovarmuuden vahvistajana.

## Huoltovarmuus ja globaalit riippuvuudet
Yhteiskuntamme on riippuvainen globaaleista toimitusketjuista. Viimeaikaiset kriisit, kuten Covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota, ovat tehneet logistiikkaan liittyvät haavoittuvuudet näkyviksi. Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä elintärkeiden toimintojen turvaamista.

Suomi on logistisesti kuin ”saari”, sillä valtaosa materiaaliliikenteestä kulkee rahtilaivoilla Itämeren yli. Pienetkin häiriöt voivat estää tuontitavaran saatavuuden, mikä korostaa tarvetta kotimaiselle varautumiselle.

## Kiertotalous keinona vahvistaa resilienssiä
Kiertotalouden ytimessä on tuotteiden ja materiaalien säilyttäminen käytössä mahdollisimman pitkään. Huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ovat:
* **Huolto ja korjaus:** Laitteiden eliniän pidentäminen vähentää riippuvuutta ulkomaisesta tuontitavarasta.
* **Uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus:** Olemassa olevan teknologian hyödyntäminen ja osien soveltaminen uusiin käyttötarkoituksiin.
* **Sivuvirtojen hyödyntäminen:** Biopohjaiset ja kierrätetyt materiaalit voivat korvata uusiutumattomia raaka-aineita. Esimerkiksi kierrätyslannoitteet vahvistavat kotimaista ravinneomavaraisuutta.

Jotta kiertotalous voi toimia huoltovarmuustekijänä, sen osaamisen ja rakenteiden on oltava osa normaalia yhteiskunnan toimintaa. Mitä vähemmän luonnonvaroja, laitteita ja energiaa tarvitaan yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen, sitä resilientimpi yhteiskunta on kriiseissä.

## BioBoost-hanke
Tämä artikkeli on kirjoitettu osana EU:n osarahoittamaa (JTF-rahoitus) *BioBoost – Pohjois-Savon biotalouteen boostia* -hanketta, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta Pohjois-Savossa kehittämällä kierrätyslannoitteisiin, maanparannusaineisiin ja biojalostukseen liittyvää tutkimustyötä.

**Kirjoittajat:**
* Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Tiina Kemppainen, tekninen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Elisa Saari, testausinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Halme & Salmi 2025. [Huoltovarmuutta kiertotaloudesta.](https://www.kestavyyspaneeli.fi/blog_post/huoltovarmuutta-kiertotaloudesta/)
* Huoltovarmuuskeskus. [Tietoa huoltovarmuudesta.](https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta)
* Sitra 2026. [Megatrendit 2026.](https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/)
* Valtioneuvoston kanslia 2024. [Kiertotalous ja resilienssi: Kiertotalouden potentiaali kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa.](https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-447-7)
* Valtioneuvoston kanslia 2024. [Selvitys: Kiertotaloudella on potentiaalia kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistajana.](https://valtioneuvosto.fi/-/selvitys-kiertotaloudella-on-potentiaalia-kansallisen-kriisinsietokyvyn-vahvistajana)