# Kohti imetysmyönteisempää Suomea

> Imetyksellä on kiistattomia terveyshyötyjä niin imetetylle vauvalle kuin synnyttäneelle äidillekin.

## Imetys ja sen terveyshyödyt
Imetyksellä on kiistattomia terveyshyötyjä niin imetetylle vauvalle kuin imettävälle äidillekin. Vastasyntynyt vauva saa rintamaidosta elintärkeitä ravintoaineita ja vasta-aineita, jotka tukevat vastasyntyneen immuunijärjestelmää ja auttavat häntä kasvamaan ja kehittymään. Äidinmaidon koostumus on helposti sulavaa ja se sisältää juuri oikeat ravintoaineet vauvan sen hetkisiin tarpeisiin.

Imettämisestä hyötyy myös äiti. Imetys vapauttaa mielihyvähormoniksi kutsuttua oksitosiinia, joka auttaa vähentämään stressiä ja parantamaan mielialaa. Imettäminen voi auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä nopeammin. Imetys pienentää myös äidin myöhempää riskiä sairastua korkeaan verenpaineeseen, 2. tyypin diabetekseen, rinta- ja munasarjasyöpään.

## Imetyshaasteet ja tuen merkitys
Kaikki äidit eivät kuitenkaan halua tai voi imettää. Imetyksestä voi tehdä haastavaa esimerkiksi äidin töihin paluu pian synnytyksen jälkeen. Työelämän tuomat aikataulut ja työvelvoitteet voivat rajoittaa mahdollisuuksia säännöllisen imetyksen toteuttamiseen. Imetyspäätökseen voivat vaikuttaa kulttuuri, yhteiskunnan luomat paineet ja tukiverkko. Fyysiset ja psykologiset esteet, kuten rintakipu tai synnytyksen jälkeinen masennus, voivat tehdä imettämisestä vaikeaa tai epämiellyttävää. Nämä esteet voivat tuoda paineita aloittaa pulloruokinta. Päätöksentekoon voi vaikuttaa myös riittämätön tiedon ja tuen saanti imetyksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Onkin erityisen tärkeää, että äidit saavat riittävää tukea ja ymmärrystä valinnoissaan, oli se sitten imetystä tai pulloruokintaa.

## Rintamaidon merkitys ja suositukset
Rintamaito sisältää runsaasti vastasyntyneelle erityisen tärkeitä ravintoaineita ja infektioiden syntymistä ehkäiseviä vasta-aineita. Ensimmäisinä päivinä vauva saa ravinteikasta ensimaitoa eli kolostrumia, joka on erittäin proteiinipitoista ja tukee vastustuskykyä. Vauvan ja äidin ihokontakti on hyvä tapa ylläpitää läheisyyttä ja edistää maidontuotannon käynnistymistä.

Suomessa täysimetystä suositellaan kaikille vauvoille puolenvuoden ikään saakka. Osittaisimetystä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikään saakka. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa imetys toteutuu keskimäärin vauvan 7–8 ikäkuukauteen saakka, mutta täysimetys vain ensimmäisen kahden kuukauden ajan.

## Vauvamyönteisyysohjelma (BFHI)
Maailman terveysjärjestö WHO ja UNICEF käynnistivät vuonna 1991 hankkeen "Baby-friendly Hospital Initiative" (BFHI). Ohjelman tavoitteena on tukea imetyksen onnistumista. Vauvamyönteisyyssertifikaatin saadakseen terveydenhuollon yksikön tulee noudattaa 10 askeleen ohjelmaa, joka sisältää johtamisen menetelmiä ja kliinisen työn avainkäytäntöjä.

Ohjelmaa on myöhemmin päivitetty kattamaan myös vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastot (Neo-BFHI). Suomessa seitsemällä synnytysyksiköllä on vauvamyönteisyyssertifikaatti, ja kahdella yksiköllä on Neo-BFHI-sertifikaatti.

## Imetysohjaus ja haasteiden ratkaisu
Imetysohjauksella on suuri merkitys imetyksen onnistumisessa. Ohjausta tulee toteuttaa äitiysneuvolassa, synnytysyksikössä, lapsivuodeosastolla sekä kotiutumisen jälkeen neuvolassa.

Imetyshaasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi kireä kielijänne, ennenaikainen syntymä tai äidin psyykkiset ongelmat. Asiakaslähtöinen ohjaus, imetysasennon tarkistaminen ja optimaalisen imuotteen löytäminen auttavat usein. Mikäli imetys ei ole mahdollista, perheelle tulee antaa oikeanlaista ohjausta pulloruokintaan ja tukea vanhempia kiintymyssuhteen luomisessa muilla keinoin, kuten ihokontaktilla.

## Yhteiskunnallinen imetysmyönteisyys
Yhteiskunta voi vaikuttaa imetysmyönteisempään ilmapiiriin suhtautumalla imetykseen kannustavasti. Imetystä tulisi normalisoida julkisissa tiloissa. Työelämän ja oppilaitosten tulisi tukea imettäviä äitejä tarjoamalla pumppaus- ja imetystaukoja, mikä mahdollistaa imetyksen jatkumisen töihin tai opintoihin paluusta huolimatta.

***

**Kirjoittajat:**
* Sonja Niskanen, kätilöopiskelija, ryhmä TK22KP
* Marja Silén-Lipponen, Terveysalan yliopettaja

**Lähteet:**
* Hakulinen Tuovi, Otronen Kirsi, Kuronen Maria 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022.
* Ikonen Riikka, Parisod Heidi, Tuomikoski Annukka, Siltanen Hannele, Hakulinen Tuovi, Holopainen Arja 2019. Vauvamyönteisyysohjelma käyttöön. Hoitotyön tutkimussäätiö.
* Imetyksen tuki ry 2023. Rintamaito on superfoodia.
* International Lactation Consultant Association n.d. Neo-BFHI: The Baby-friendly hospital initiative for neonatal wards.
* Nieminen, Sanna 2024. Ajankohtaista Vauvamyönteisyyden kansallisessa kehittämisryhmässä 21.3.2024.
* Sosiaali- ja terveysministeriö 2019. Imetysmyönteisyys on osa lapsiystävällisyyttä.
* Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2019. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille.
* Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2024. Vauvamyönteisyys.
* Terveyskylä 2020. Imetyksen hyödyt äidille.
* Viitanen, Elina 2024. Pakko imettää. Yle 12.9.2024.
* World Health Organization 2013. Implementation of the Baby-friendly Hospital Initiative.