# Savonia-artikkeli: Kokkola rakentaa vähähiilistä tulevaisuutta Kiertotalouden green deal -sitoumuksella

05.11.2026 [Artikkelit](https://www.savonia.fi/artikkelit)[Master School](https://www.savonia.fi/master_school)

Kiertotalouden green deal -sitoumus vahvistaa Kokkolan ilmastostrategiaa määrittämällä konkreettisia tavoitteita ja mittareita, joilla kehitetään rakentamisen kiertotaloutta. Tulevaisuudessa esimerkiksi maamassoja hyödynnetään paremmin ja käytetyt tiilet saadaan yhä useammin uuteen käyttöön. Suomi kuluttaa EU-maista eniten materiaaleja henkeä kohti, ja kirittävää riittää myös kiertotalousasteen nostamisessa (Valtioneuvosto 2024). Kiertotalouden edistäminen on tärkeä askel kohti maailmaa, jossa kulutuksemme mahtuisi maapallon kantokyvyn rajoihin. Rakennusalalla on suuri rooli, sillä rakennuksissa ja rakentamisessa käytetään noin puolet maapallon luonnonvaroista. Lisäksi rakennussektori aiheuttaa noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. (Ympäristöministeriö n.d.)

Kiertotalouden keinoin voidaan paitsi vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia, myös pienentää kustannuksia. Esimerkiksi kiviaineksen ja maamassojen osalta etenkin kuljetusten tehostaminen (ja sitä kautta pienentynyt polttoaineen tarve) massakoordinaation ja uudelleenkäytön avulla sekä välivarastoinnin tarpeen väheneminen säästävät kustannuksia (Laine ym. 2024, 116; Riuttala ym. 2024, 7).

Yksi tapa kiertotalouden edistämiseen on Kiertotalouden green deal (KGD) -sitoumus, joka on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. KGD-sitoumuksen tehneet tahot asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta. (Kiertotalous-Suomi n.d.)

Nämä tavoitteet sopivat hyvin yhteen Kokkolan kaupungin strategisten ilmastotavoitteiden kanssa, joten KGD-sitoumus oli oiva tapa lähteä edistämään kestävämpää rakentamista ja vähentää rakentamisen haitallisia ympäristövaikutuksia. Kokkolan KGD-sitoumusta työstivät Savonian Kestävän tulevaisuuden asiantuntija -linjan YAMK-opiskelijat projektikurssillaan lukuvuonna 2025—2026.

## Toimeksiannosta toimeenpanoon

Kokkolan KGD-sitoumusta lähdettiin työstämään toimeksiantona marraskuussa 2025. Tavoitteena oli laatia Kokkolalle ehdotus KGD-sitoumukseksi siten, että se tukee kaupungin strategisia tavoitteita, rakentamisen kiertotalouden edistämistä sekä elinkeinoelämän yhteistyötä. KGD-sitoumuksessa on viisi muutosaluetta (Kuva 1), ja sitoumusta varten kartoitettiin ensin Kokkolalle sopivia mahdollisia toimenpidealueita haastattelemalla kaupungin eri vastuualueiden henkilöstöä. Kartoituksen pohjalta todettiin, että monia KGD:hen liittyviä toimia on jo esimerkiksi energia- ja ruokajärjestelmien suhteen tehty ja niitä kehitetään edelleen. Samalla kuitenkin havaittiin, että Resurssiviisas rakennettu ympäristö -toimenpidealue tarjosi monia mahdollisuuksia KGD-sitoumuksen kannalta.

Haastattelujen lisäksi projektissa toteutettiin yhdessä Keski-Pohjanmaan vastuullisuuskumppanit -hankkeen kanssa rakentamisen kiertotalouteen liittyen webinaari ja verkkotyöpaja. Niiden avulla vietiin kiertotalousajattelua ja -toimenpiteitä eteenpäin erityisesti Kokkolan alueen toimijoiden keskuudessa. Projektin toteutumista tuki Kiertotalous-Suomi, jolla on keskeinen rooli KGD-sitoumusten toteutuksessa. Kokkolan KGD-sitoumus julkaistaan kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia kokoavalla Sitoumus2050-sivustolla joulukuussa 2026.

Kuva 1. Kiertotalouden green dealin muutosalueet. Kiertotalouden green dealissa on viisi muutosaluetta, jotka jakautuvat toimenpidealueisiin. Kokkolan kaupungin KGD-sitoumus kohdistui muutosalueeseen Resurssiviisas rakennettu ympäristö. (Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö 2024.)

## Parempaa maamassojen kiertoa ja rakennustuotteiden kierrätystä

Projektin myötä Kokkolan KGD-sitoumus tiivistettiin kahteen keskeiseen toimenpiteeseen:

– Maamassojen ja muiden materiaalien kierron edistäminen.

– Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen rakennustuotteiden ja -osien käytön lisääminen.

Esimerkiksi maamassojen osalta pyrkimyksenä on siirtää maamassoja ja materiaaleja mahdollisimman suoraan kohteelta toiselle ilman tarpeetonta välivarastointia ja kuljetuksia. Purku- ja kierrätysmateriaalien sekä kierrätystuotteiden hyödyntämistä parannetaan kehittämällä toimintamalleja ja prosesseja, ja erityistä huomiota kiinnitetään betonin ja tiilien kiertoon.

Toimenpiteille määriteltiin sekä laadullisia että määrällisiä mittareita sekä tavoitteet vuosille 2030 ja 2035. Kokkolan kaupungin tavoitteena on lisätä rakennusmateriaalien kiertoa konkreettisesti. Esimerkiksi purku- ja peruskorjaushankkeissa syntyvästä betonista ja tiilestä vähintään 5 prosenttia pyritään uudelleenkäyttämään vuoteen 2030 mennessä ja 15 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

## Yhteistyöllä kohti hiilineutraaliutta

Projektin myötä Kokkolan kaupunki sitoutuu edistämään rakentamisen kiertotaloutta tukevia toimia sitoumusehdotuksen mukaisesti. Projektin laajempi vaikuttavuuden arviointi on mahdollista vasta myöhemmin, sillä kaikki KGD-sitoumuksen tehneet toimijat raportoivat tavoitteiden etenemisestä tulevina vuosina. Toimeksiannon aikana tunnistettiin tarve vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kiertotalouden edistämiseksi. Projektissa tuotettu tietopohja, prosessikuvaus ja työpajamalli luovat hyvän perustan tälle yhteistyölle, ja niiden avulla voidaan jatkossa esimerkiksi tukea alueen kuntia ja organisaatioita kiertotalouteen siirtymisessä ja KGD-sitoumusten tekemisessä.

Projekti opetti ryhmällemme paljon kuntien ja kaupunkien tarpeista ja haasteista kiertotalouden edistämisessä. Hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen vaatii useiden eri toimijoiden yhteistyötä ja kaupungeilla on tässä tärkeä rooli suunnannäyttäjinä ja aidosti vaikuttavien ratkaisujen rakentajina.

Kuva 2. Kokkolan kaupungin Kiertotalouden green deal -sitoumus edistää maamassojen ja materiaalien kiertoa sekä lisää uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen rakennusosien hyödyntämistä. (Kokkolan kaupunki, n.d.)

#### Kirjoittajat

Bea Bergholm, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jenni Silvola, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mari Koistinen, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mari Rihti, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

#### Lähteet

Kiertotalous-Suomi n.d. Kiertotalouden green deal – Ota askel kohti kestävää tulevaisuutta. Verkkojulkaisu [https://kiertotaloussuomi.fi/kiertotalouden-green-deal/](https://kiertotaloussuomi.fi/kiertotalouden-green-deal/). Viitattu 12.5.2026.

Laine, A. ym. 2024. Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 – tiekartan päivitys. Gaia Consulting Oy 11.6.2024. [https://rt.fi/wp-content/uploads/2024/06/Loppuraportti-RT-vahahiilisyys-7.6.2024_FINAL.pdf](https://rt.fi/wp-content/uploads/2024/06/Loppuraportti-RT-vahahiilisyys-7.6.2024_FINAL.pdf). Viitattu 12.5.2026.

Riuttala, M. ym. 2024. How building component reuse creates economic value – Identifying value capture determinants from a case study. Journal of Cleaner Production, 443 (2024), 141112. [https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2024.141112](https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2024.141112). Viitattu 12.5.2026.

Valtioneuvosto 2024. Kiertotalouden green dealiin kuusi uutta sitoutujaa. Tiedote 4.12. [https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/kiertotalouden-green-dealiin-kuusi-uutta-sitoutujaa](https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/kiertotalouden-green-dealiin-kuusi-uutta-sitoutujaa). Viitattu 11.5.2026

Ympäristöministeriö n.d. Rakentamisen kiertotalous. Verkkojulkaisu [https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous](https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous). Viitattu 11.5.2026.

Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö 2024. Kiertotalouden green deal: pelisäännöt ja muutosalueet. Kuva. [https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Kiertotalouden%20green%20deal%20pelis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t%20ja%20muutosalueet%2011062024_p%C3%A4ivitys%2002022026.pdf/ba3a759f-0347-5835-d30d-989683e3cc8b?t=1770279185566](https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Kiertotalouden%20green%20deal%20pelis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t%20ja%20muutosalueet%2011062024_p%C3%A4ivitys%2002022026.pdf/ba3a759f-0347-5835-d30d-989683e3cc8b?t=1770279185566). Viitattu 12.5.2026.