# Kriisit ja selviytyminen – mitä auttajat tarvitsevat jaksaakseen?

> Kuopion hiippakunnassa toteutettiin koulutus, jossa pureuduttiin kriisien kohtaamiseen auttajan työssä.

## Koulutuskokonaisuuden tausta
Kuopion hiippakunnassa toteutettiin kuluvan vuoden aikana koulutuskokonaisuus, jossa pureuduttiin kriisien kohtaamiseen auttajan työssä. Yhteistyössä MIELI ry:n kanssa rakennettu kolmen koulutuskerran kokonaisuus keräsi tapaamisiin moniammatillisen joukon kirkon työntekijöitä: diakoniatyön ammattilaisia, nuorisotyönohjaajia, perhetyöntekijöitä, pappeja ja muita, joiden työssä kriisit, tunteet ja ihmisten tukeminen ovat arkea.

## Auttajan oma jaksaminen ja tunteiden säätely
Kaksi ensimmäistä koulutuskertaa keskittyivät siihen, miten kohdata erilaisia kriisejä ja kriisien kanssa kamppailevia ihmisiä. Päätöstapaamisessa katse käännettiin auttajan omaan jaksamiseen. Vastauksia etsittiin kysymyksiin, miten toimia tilanteissa, joissa tunteet ovat vahvasti läsnä tai miten säädellä empatiaa, jotta se ei muutu myötäuupumukseksi.

Osallistujat tunnistivat, että auttamistyö jättää usein jäljen myös kehoon. Raskaat elämäntarinat voivat tuntua työpäivän jälkeen uupumuksena, levottomuutena tai muina kehollisina reaktioina. Siksi työntekijä tarvitsee kehotietoisuutta, taukoja ja hengitysharjoituksia.

Psykoterapeutti Marjukka Laukkanen muistutti, että tunteet eivät ole hyviä tai huonoja, ainoastaan vaikutuksiltaan erilaisia. Tärkeää on osata nostaa esiin myös hyviä tunteita vaikeissa tilanteissa.

## Työn rajat ja palautuminen
Erityinen huoli nousi esiin työstä, joka ei tunnu päättyvän. Jatkuva saavutettavuus ja ilta- sekä viikonlopputyöt voivat tehdä työajattomuudesta normin. Kouluttaja korosti, että palautuminen ei voi jäädä pelkästään vapaa-ajalle, vaan palautumishetkiä täytyy sovitella myös työn lomaan. Oman roolin ja rajojen ymmärtäminen kriisityössä on jaksamisen kannalta ratkaisevaa.

## Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja kriisinkestävyys
Osallistujat kokivat, että varautuneisuus, huoli, poliittinen epävarmuus ja yhteiskunnan kahtiajakautuminen heijastuvat suoraan auttamistyöhön. Piispa Jari Jolkkonen nosti esiin kansainvälisen tutkimustiedon nuorten ahdistuksen jyrkästä noususta. Koska ahdistuksella ei ole samanlaista konkreettista kohdetta kuin pelolla, se kuormittaa auttajia erityisellä tavalla.

Keskusteluissa todettiin, että auttajan työ on jatkuvaa oppimista ja muuttumista. Seurakunnat ovat merkittävä osa Suomen kriisinkestävyyden ekosysteemiä, tukien ihmisiä henkisen kriisinkestävyyden, kohtaamisen ja yhteisöllisyyden tasolla.

## Koulutuksen vaikuttavuus
Kuopiossa toteutettu koulutuskokonaisuus oli Suomen seurakuntakentässä ensimmäinen laatuaan, ja kiinnostus vastaavia koulutuksia kohtaan on kasvussa myös muualla Suomessa. Tällaiset kokonaisuudet vahvistavat työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäksi myös yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaista väestön toimintakykyä ja henkistä kriisinkestävyyttä.

***

**Kirjoittaja:**
Tarja Tapaninen, TKI-asiantuntija, Kestävä yhteiskunta -tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu