# Kuntoutuksen viivästyminen iäkkään lonkkamurtumapotilaan palvelupolussa - Savonia-AMK

> Palvelupolun tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus leikkauksesta kuntoutukseen ja tukea myös kotiutumista.

## Johdanto
Tässä artikkelissa tarkastelemme järjestelmätason kehittämiskohteita Matin palvelupolussa. 82-vuotias Matti kaatui kotonaan saaden lonkkamurtuman. Sairaalassa Matilla todettiin sekavuutta ja liikkumisen vaikeutta, eikä häntä voitu kotiuttaa. Sairaalasta pyydettiin palvelutarpeen arviota, jonka seurauksena Matti siirtyi kuukauden odotuksen jälkeen arviointi- ja kuntoutusosastolle. Kolmen kuukauden kuntoutuksen jälkeen järjestettiin kotikäynti, jonka seurauksena todettiin, että Matti ei pärjää kotona. Uuden palvelutarpeen arvioinnin kautta Matille haettiin paikkaa ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Matin tapauksessa keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousee kuntoutuksen viivästyminen sekä palvelupolun sirpaleisuus.

## Lonkkamurtumapotilaan kuntoutus ja geriatrinen hoitonäkökulma
Joka viides lonkkamurtuman saanut potilas on vaarassa joutua pysyvään laitoshoitoon murtumista seuraavana vuotena. Tavoitteelliseen suunnitelmaan pohjautuva tehostettu kuntoutusjakso voi sisältää liikeharjoittelun lisäksi ravitsemuksen, toimintakyvyn, lääkehoidon sekä sosiaalisen tuen huomioimisen. Geriatrinen hoitonäkökulma ja standardoitu hoitopolku voivat vähentää sairaalassaoloaikaa ja laitostumisen riskiä verrattuna tavanomaiseen perusterveydenhuoltoon.

Suomessa lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus jää pääasiassa perusterveydenhuollon harteille. Geriatrisella hoitonäkökulmalla tarkoitetaan ikääntyneen kokonaisvaltaista arviointia, jossa huomioidaan fyysisen toimintakyvyn lisäksi kognitio ja sosiaalinen tuki. Kuntoutumista toteutetaan esimerkiksi ohjauksella, neuvonnalla, lääkkeettömillä hoitokeinoilla ja yhteisin tavoittein.

## Palvelupolun kehittäminen
Tutkimusten mukaan moniammatillinen ja suunniteltu palvelupolku voi vähentää hoitojaksojen pituutta sekä tukea lonkkamurtumapotilaan toimintakyvyn säilymistä. Koordinoidulla palvelupolulla ja sujuvalla moniammatillisella yhteistyöllä voidaan ehkäistä palvelupolun katkeamista sekä laitostumisen riskiä.

Matin 7-vaiheisessa palvelupolussa on nähtävissä pitkiä odotusaikoja, kuntoutumisen viivästymistä sekä useita palvelutarpeen arviointeja. Tutkimusnäyttö tukee sitä, että oikea-aikainen kuntoutus parantaa lonkkamurtumapotilaiden mahdollisuuksia palautua käveleviksi ja säilyttää itsenäinen toimintakyky. Myöhäinen kuntoutus voi johtaa lihasvoiman heikentymiseen, pelon ja välttelyn kierteeseen, tasapainon heikkenemiseen ja liikkumisen apuvälineiden tarpeeseen.

## Sujuvampi palvelupolku
Sujuvammassa ja kustannustehokkaammassa palvelupolussa kuntoutus käynnistettäisiin 24–48 tunnin kuluessa lonkkamurtumaleikkauksesta, ja asiakas siirrettäisiin suoraan kuntoutusyksikköön ilman pitkää odotusaikaa sairaalassa. Varhainen mobilisaatio parantaa kävelykykyä ja itsenäistä toimintaa, vähentää komplikaatio- ja kuolleisuusriskiä sekä lyhentää sairaalahoidon kestoa. Palvelutarpeen arviointi olisi voitu toteuttaa kuntoutuksen rinnalla, jolloin vältettäisiin päällekkäisiä prosesseja ja viiveitä. Kotikuntoutuksen kokeilu ennen ympärivuorokautisen palveluasumisen päätöstä olisi voinut tukea Matin toimintakyvyn palautumista.

## Johtopäätökset
Ikääntyneiden määrän ennustetaan kasvavan Suomessa vuoteen 2045 asti, mikä lisää tarvetta kehittää tehokkaita ja sujuvia kuntoutus- ja palvelupolkuja. Varhaisella kuntoutuksella, moniammatillisella yhteistyöllä sekä geriatrisella hoitonäkökulmalla voidaan tukea ikääntyneiden kotona asumista ja vähentää raskaampien tukimuotojen tarvetta.

## Kirjoittajat
*   Tarja Haverinen, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittäjä asiantuntija opiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Petra Kiviniemi, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittäjä asiantuntija opiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Karoliina Ojanen, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittäjä asiantuntija opiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Virpi Maijala, tuntiopettaja (sivutoiminen), Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Aprisunadi, A., ym. 2023. Kirjallisuuskatsaus.
*   Flikweert, E. R., ym. 2014. The development of a comprehensive multidisciplinary care pathway for patients with a hip fracture: design and results of a clinical trial. BMC Musculoskeletal Disorders 15, 188.
*   Huusko, T. 2006. Mitä geriatri tekee? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 122(12), 1469–1470.
*   Korpi, M., ym. 2013. Lonkkamurtumapotilaiden arviointi geriatrian poliklinikalla. Suomen Lääkärilehti 68(3), 131–138.
*   Lahtinen, A., ym. 2021. Lonkkamurtumapotilaan kuntoutus. Duodecim 137(8), 821–827.
*   Paes, V. M., ym. 2025. A Systematic review of evidence regarding the associaton between time to mobilization following hip facture surgery and patient outcomes. Bone&Joint Open.
*   Prestmo, A., ym. 2015. Comprehensive geriatric care for patients with hip fractures: a prospective, randomised, controlled trial. Lancet: London, England, 385(9978), 1623–1633.
*   Sarkies, M. N., ym. 2023. Perioperative interventions to improve early mobilisation and physical function after hip fracture: a systematic review and meta-analysis. Age and Ageing 2023; 52:1–11.
*   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2026. THL:n ennuste: Tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kasvaa vuoteen 2045 asti.
*   Vertio V. 2026. Case Matti. Yksilötehtävä. Ohjautuminen palveluihin muuttuvissa toimintaympäristöissä. Savonia-ammattikorkeakoulu.