# Lasten ja nuorten tunnetaidot kehittyvät arjen kohtaamisissa koulussa

> Hyvät tunnetaidot omaavalla ihmisellä on käytössään keinoja tunteiden säätelyyn ja käsittelemiseen.

## Tunnetaidot ja niiden merkitys
Tunteet ovat läsnä kaikissa ihmisten välisissä kohtaamisissa. Ne näkyvät käyttäytymisessä, kehonkielessä, äänensävyssä ja fysiologisina muutoksina. Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä toimia omien tunteiden kanssa.

Hyvät tunnetaidot auttavat ihmistä:
* Toimimaan itsensä ja muiden kanssa.
* Lisäämään ymmärrystä omia ja toisten tuntemuksia kohtaan.
* Säätelyyn ja käsittelemiseen, jolloin tunteet eivät kasva liian suuriksi.
* Suhtautumaan myötätuntoisesti itseensä ja muihin.
* Vaalimaan mielenterveyttä ja hyvinvointia.

## Koulun rooli tunnetaitojen kehittymisessä
Kouluilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, sillä suuri osa arjesta vietetään koulussa. Myönteinen ilmapiiri koulussa on yhteydessä kiusaamattomuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Kun aikuiset keskustelevat lasten kanssa vuorovaikutuksesta, lapset oppivat ryhmässä toimimisen taitoja ja ymmärtävät oman roolinsa hyvinvoinnin edistämisessä.

Tutkimukset osoittavat, että hyvät tunnetaidot ovat yhteydessä koulumenestykseen ja kykyyn muodostaa kestäviä sosiaalisia suhteita.

## Tutkimus tunnetaito-ohjauksen vaikutuksista
Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (YAMK) -opinnäytetyössä selvitettiin lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajakoulutuksen soveltuvuutta kouluympäristöön. Tutkimukseen osallistui 11 tunnetaito-ohjaajaa, jotka olivat suorittaneet Tunne ja Taida Oy:n ammatillisen lisäkoulutuksen.

**Tutkimustulokset:**
* Lasten ja nuorten ymmärrys erilaisista tunteista lisääntyi.
* Kyky tunnistaa toisten tunteita parani.
* Lapset ja nuoret rohkaistuivat yhteistyöhön ja itsensä ilmaisemiseen ryhmässä.
* Ymmärrys tunteiden fyysisistä vaikutuksista kehossa kasvoi.

## Kohtaamisen merkitys
Tunnetaidot kehittyvät ihmisten välisissä kohtaamisissa. Psyykkisesti turvallisessa ympäristössä lapsi tai nuori voi luottaa siihen, että hän saa olla oma itsensä ja saa tukea luotettavalta aikuiselta. Kun tunteet ja tarpeet kohdataan myötätuntoisesti ja kiireettömästi, lapsi kokee itsensä arvokkaaksi, mikä luo pohjan myötätuntoiselle suhtautumiselle myös muita kohtaan.

## Kirjoittaja
**Julia Lyytinen**
Sosionomi (YAMK) varhaisen tuen asiantuntija -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
julia.lyytinen@edu.savonia.fi

[Linkki opinnäytetyöhön (Theseus)](https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090324725)

## Lähteet
* Denham, S. A. & Bassett, H. H. 2019. Early childhood teachers’ socialization of children’s emotional competence. *Journal of research in innovative teaching & learning*.
* Jones, S. M., Barnes, S. P., Bailey, R. & Doolittle, E. J. 2017. Promoting Social and Emotional Competencies in Elementary School. *Future of Children*.
* Kuorelahti, M. & Lappalainen, K. 2017. Sosioemotionaalisten taitojen arviointi, tukeminen ja ohjaus. Teoksessa: *Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena*.
* Lindblom, J., Kampman, M., Ojala, T. & Solantaus, T. 2015. Yhteispelin tieteellinen perusta: Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitys ja niiden edistäminen kouluissa. *Terveyden ja hyvinvoinnin laitos*.
* OECD 2021. Beyond Academic Learning: First Results from the Survey of Social and Emotional Skills.
* Opetushallitus 2023. Kouluterveyskysely 2023.
* Salmivalli, C. 2016. Kiusaamisen vähentäminen – mahdotontako? Teoksessa: *Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen*.
* Valtioneuvosto 2021. Kansallinen lapsistrategia: Komiteamietintö.