# Maailman onnellisin kansa etsimässä suojaa seksuaaliväkivallalta - Savonia-AMK

> Kokonaisvaltaisella seksuaaliväkivaltatyöllä ja seksuaalikasvatuksella vahvistetaan turvallista yhteiskuntaa.

## Johdanto
Suomesta puhuttaessa mainitaan usein termi hyvinvointiyhteiskunta, turvallisuus ja maabrändiämme jo vuosia nostanut YK:n onnellisuusraportin suoma maailman onnellisimman maan titteli. Tästä huolimatta maamme on sijoittunut EU-maiden listauksessa neljännelle sijalle naisten seksuaaliväkivallan kokemuksien määrässä. Kokonaisvaltaisella seksuaaliväkivaltatyöllä ja seksuaalikasvatuksella voimme vahvistaa turvallista ja jokaisen ihmisoikeuksia kunnioittavaa yhteiskuntaa.

## Seksuaaliväkivallan luonne ja ilmeneminen
Seksuaaliväkivallalla kuvataan sellaista tekoa tai teon yritystä, joilla loukataan henkilön seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tekoja yhdistää toiminta ilman tai vastoin henkilön suostumusta. Seksuaaliväkivalta ilmenee yhteiskuntamme arjen keskellä. Se saa kasvuvoimaansa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä syrjivistä, ulossulkevista normeista ja stereotypioista, väkivallan normalisoinnista, yksilöiden autonomiaa rikkovista valtarakenteista, sekä seksuaalisuuteen ja sukupuoleen kohdistuvasta häirinnästä. Näiden rinnalle on nostettava myös haasteet rajojen tunnistamisessa ja kunnioittamisessa.

## Kenelle seksuaaliväkivalta kohdistuu?
Seksuaaliväkivalta voi kohdistua kehen tahansa, vaikka se tunnetaan hyvin sukupuolittuneena väkivaltana. Seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen häirinnän kokemuksille altistaa erityisesti:
* Naissukupuoli
* Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen
* Erilaiset toimintarajoitteet

Kaikista sukupuolista maassamme yli neljännes on kokenut seksuaaliväkivaltaa elämänsä aikana ja viimeisen kymmenen vuoden aikana kokemukset ovat lisääntyneet myös peruskouluikäisten keskuudessa. Seksuaalikasvatusta nuorille kohdennettaessa huomion arvoista on, että seksuaaliväkivalta on yleistä myös nuorten välisissä seurustelusuhteissa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan joka neljäs seurustelevista nuorista oli kokenut pakottamista tai painostamista seksuaalisiin tekoihin seurustellessaan, tytöistä jopa 37 prosenttia.

Seksuaaliväkivallalle ja häirinnälle potentiaalisia ympäristöjä ovat kaikki ympäristöt, joissa ihmiset vuorovaikuttavat. Esimerkiksi urheilijoihin kohdistuvan seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän kokemuksien tiedetään yleistyvän kilpailutason noustessa.

## Ennaltaehkäisevän työn haasteet
Seksuaaliväkivaltatyö on maassamme voittopainotteisesti suunnattu henkilöille, joihin on kohdistettu seksuaaliväkivaltaa. Myös seksuaalikasvatus on usein suojelukeskeistä, mikä voi lisätä avun hakemista estävää häpeää niiden kohdalla, jotka tarvitsisivat tukea toisia kunnioittavan toiminnan vahvistamisessa. Seksuaalirikosmyönteinen ajattelu ei suinkaan aina johda seksuaalirikokseen. Voidaksemme ehkäistä seksuaaliväkivallan tekoja, meidän tulee tukea henkilöitä, joilla on kohonnut riski seksuaaliväkivallan tekoihin. Tällä hetkellä tällaista ennaltaehkäisevää tukea tarjotaan pääosin kolmannella sektorilla.

## Kuntoutus ja uusimisriskin vähentäminen
Seksuaalirikoksista jo tuomituille tarjotaan julkisin varoin kuntoutusta Rikosseuraamuslaitoksen toimesta (Uusi suunta -yksilökuntoutusohjelma ja ryhmämuotoinen STEP-ohjelma). Käytännön työssä on kuitenkin havaittu, että kuntoutusohjelmia ei aina pystytä tarjoamaan tuomion lyhyyden takia, ja sakkorangaistuksilla selviävät voivat jäädä täysin ilman tukea.

Seksuaalirikosten uusimista ennaltaehkäisevissä työmuodoissa käytetään kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä, joiden avulla:
* Tutkitaan tekoon liittyviä asenteita ja ajatuksia
* Kehitetään sosiaalisia taitoja ja ongelmanratkaisukykyjä
* Opetellaan tunteiden säätelykeinoja
* Lisätään uhriempatiaa
* Haastetaan ajatusvääristymiä

## Uusi Suunta -yksilökuntoutusohjelma
Uusi Suunta -yksilökuntoutusohjelma on tällä hetkellä ainoa Suomessa kehitetty kuntoutusohjelma, joka on suunnattu seksuaalirikoksia tehneille sekä henkilöille, jotka ovat huolissaan siitä, että voivat syyllistyä seksuaaliväkivaltaan. Ohjelma yhdistää kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä motivoivaan haastatteluun, RNR-teoriaan, positiiviseen psykologiaan, mielekkään elämän malliin ja voimavarakeskeisyyteen.

## Johtopäätökset
On kestämätöntä, että ennaltaehkäisevä seksuaaliväkivaltatyö nojaa muutaman järjestötoimijan palveluihin. Ennaltaehkäisevässä työssä matalan kynnyksen palveluiden merkitys korostuu, erityisesti anonyymin asioinnin mahdollisuus. On tarpeen tarkastella rakenteita, jotka vaikeuttavat avun hakemista, ja pohtia, miten palveluita voidaan ohjata vahvemmin niille kanaville, joissa tukea tarvitsevat tavoitetaan oikea-aikaisesti.

---
**Kirjoittaja:** Minja Lappalainen, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK -opiskelija.

**Lisätietoja:** [Menetelmäopas seksuaalisten rajojen tunnistamisen ja vahvistamisen tueksi](https://www.seritatyo.fi/menetelmaopas/)