# Maatalouden Living lab -toiminnan perusteet ja datatalouteen siirtymisen edellytykset - Savonia-AMK

> Living lab-toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää määritelmien selkeyttämistä sekä pitkäjänteistä yhteistyötä.

## Hankkeen tausta
Savonia-ammattikorkeakoulu oli mukana 2023–2025 toteutetussa ja Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Living Lab Data -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää ja luoda yhtenäisyyttä suomalaiseen maatalouden Living lab -yhteistyömalliin peltoviljelyssä. Hanke edisti datan laajaa hyödyntämistä ja datatalouteen siirtymistä sekä maatiloilla että maatiloja palvelevissa asiantuntijaorganisaatioissa.

Hankkeen koordinaattorina toimi Luonnonvarakeskus (Luke) ja osatoteuttajina Savonian lisäksi Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI), Tampereen yliopisto (Tuni) sekä ProAgria.

## Living lab -toiminnan kehittämisen painopisteet
*   **Living lab -toiminnan vahvistaminen:** Pitkäaikainen yhteistyö tuo jatkuvuutta ja vähentää projektikeskeisyyttä. Pysyvyys edesauttaa viljelijöiden verkostoitumista ja vahvistaa tilojen sitoutumista.
*   **Rahoituksen pitkäjänteisyys:** Rahoitusinstrumentteihin tulee sisällyttää kannustimet yhteistyöhön. Perusrahoituksella varmistetaan verkoston vakaus ja kansainvälinen yhteistyö.
*   **Kansallisen tason ohjeistukset:** Laaditaan ohjeistus sopimuksista, korvauskäytännöistä ja laadunvarmistuksesta kansallisen ja kansainvälisen yhteensopivuuden edistämiseksi.
*   **Kansainvälisen yhteensopivuuden varmistaminen:** Linkitetään suomalaiset käytännöt EU:n ja globaalin datatalouden kehitykseen hyödyntämällä EU:n data-avaruuden sopimusmalleja.
*   **Korvausmallien yhtenäistäminen:** Määritetään selkeät toimintamallit maatalousyrittäjien osaamisen, asiantuntijuuden ja resurssien korvaamiseen luottamuksen vahvistamiseksi.
*   **Living lab -datastrategiat:** Suunnitellaan datan kerääminen, uusiokäyttö ja automatisointi niin, että tuloksena on vakioidut ja hyvin määritellyt data-avaruuden datatuotteet.
*   **Datan laadun varmistaminen:** Datan tulee täyttää yhteiset laatustandardit (esim. FAIR, DCAT) koko elinkaarensa ajan. Auditointi ja versiointi varmistavat jäljitettävyyden ja luotettavuuden.
*   **Käytännön sovelluksien jatkokehitys:** Hyödynnetään tiloilta kerättyä dataa konkreettisiin johtamisratkaisuihin, kuten viljelyn suunnitteluun ja resurssitehokkuuteen.
*   **Living lab -määritelmän selkeyttäminen:** Rakennetaan yhteinen näkemys toiminnan periaatteista osallistamalla laaja sidosryhmäjoukko jo alkuvaiheessa.
*   **Vaikuttavuuden lisääminen:** Living lab -toiminta tarjoaa alustan, jossa tutkimustieto, tiladata ja viljelijöiden arjen kokemukset yhdistyvät.

## Neuvontaorganisaatioiden rooli
Neuvonnan asiantuntijoilla on keskeinen rooli tilojen perehdyttämisessä. He tukevat viljelijöitä tutkimuskäytäntöjen toteuttamisessa, jotta tiloille ei synny kohtuutonta lisäkuormaa. Esimerkiksi ProAgria hyödyntää monipuolista maatiladataa tutkimusten kohdentamiseen ja datan vertailukelpoisuuden varmistamiseen.

## Teknologiset kokeilut
*   **Telakkadroonit:** Hankkeessa testattiin telakkadroonien käyttöä Mustialan tilalla. Vaikka tekninen taso mahdollistaa automatisoinnin, ilmailulainsäädäntö rajoittaa vielä etäkäyttöä EU:ssa.
*   **IoT ja datatuotteet:** Pilotit osoittivat, että datan keräämisessä ja hallinnassa on kehitettävää. LoRaWAN-tekniikka todettiin skaalautuvaksi ratkaisuksi. Datan yhdistely eri palveluista on haastavaa, mutta data-avaruudet tarjoavat tähän ratkaisuja.

## Jatkohankkeet
*   Our Data, ”Viljaketjun kehittäminen data-avaruuteen”
*   Maatalouden digitaalisten ekosysteemien innovatiiviset palveluratkaisut
*   CEADS, Common European Agricultural Data Space
*   Uusi yhteistyöympäristö nurmituotantoon: Nurmi Living Lab – SUSGRASS (alustava myöntö EIP-rahoitus)

*Hanke teki yhteistyötä myös Pohjois-Savossa toimineen Tulevaisuuden maatila -hankkeen kanssa.*