# Maitotilojen ilmastotyötä yhteiskehittämässä - Savonia-AMK

> Maatalouden asiantuntijat ja neuvojat kokoontuivat työpajaan kehittämään menetelmiä maitotilojen ilmastotyön tukemiseksi.

## Tausta
Tiesitkö, että Pohjois-Savossa toimii 572 maitotilaa ja maakunnassa tuotetaan maitoa vuositasolla yli 300 miljoonaa litraa (LUKE 2024). Määrä vastaa yli kolmen miljoonan suomalaisen vuotuista keskimääräistä maidonkulutusta.

Agri-Food klusteri ja Ilmastokriisi -hanke järjestivät yhteisen työpajan maatalouden asiantuntijoille maaliskuussa 2025. Työpajan teemana oli kuinka maatalouden neuvojat ja asiantuntijat voivat tuoda ilmastoasiat paremmin osaksi työtään maitotilojen kanssa ja minkälaisia menetelmiä työn tueksi tarvitaan. Työpajaan osallistui 16 asiantuntijaa erilaisista maatalouden kanssa työtä tekevistä organisaatioista.

## Valion ilmastotyö ja arvoketjut
Työpajan aluksi kuulimme Valion ilmastotiimin kehityspäällikön Robert Harmoisen puheenvuoron yrityksen ilmasto-ohjelmasta, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali maidon arvoketju vuoteen 2035 mennessä. Noin 90 % Valion ilmastovaikutuksista syntyy maitotilatasolla ja sen vuoksi valtaosa ilmastotyöstä tullaan tekemään maitotiloilla.

Valio pilotoi tällä hetkellä ohjelmaa, jossa se tarjoaa tietyille teollisuusasiakkailleen palvelua, jossa ostamansa raaka-aineen lisäksi teollisuusasiakas voi ostaa tuotteeseen kohdistettua päästövähennystä. Valio on myös kehittänyt Carbo®-ympäristölaskurin, jolla maatalousyrittäjät voivat laskea tilansa raakamaidon hiilijalanjäljen. Osallistujien mielestä Valion malli on hyvä, mutta siihen liittyvää viestintää tulisi kehittää, jotta maidontuottajat ymmärtävät laajemmin ilmastotoimiin liittyvät arvoketjut ja vaikutukset tilan kannattavuuteen.

## Työpajan keskeiset teemat
Pienryhmät työskentelivät kolmen avainkysymyksen äärellä:
* Kuinka voisimme tehdä ilmastotyöstä keskustelun helpommaksi?
* Kuinka voisimme tehdä näkyväksi ilmastotyön vaikutukset maitotilan kannattavuuteen?
* Kuinka voisimme vahvistua ilmastotyötä maitotilojen neuvonnassa?

Vilkkaan keskustelun tuloksista nousi neljä isompaa kehitettävää teemaa:

1. **Jo tehdyn työn tunnistaminen ja tunnustaminen:** Ilmastotyöstä toivottiin monipuolista viestintää positiivisella otteella. Tällä hetkellä maatalouteen liittyvä ilmastopuhe on sävyltään syyllistävää, vaikka kotimaisessa ruoantuotannossa on tehty jo paljon ilmastoviisaita toimia.
2. **Tutkimustiedon jalkauttaminen:** Tutkimustieto tulee saada helposti ymmärrettävään muotoon. Viestinnän tulee olla kansantajuista, selkeää ja ymmärrettävää, painottaen kokonaiskestävyyttä ja vaikutusketjuja.
3. **Neuvonnan kehittäminen:** Ilmastotyö tulee integroida vahvemmin osaksi neuvontaa. Neuvojat tarvitsevat selkeitä työvälineitä, koulutusta ilmastoasioihin sekä taitoja dialogiseen keskusteluun maatalousyrittäjien kanssa.
4. **Kannattavuuden kehittäminen:** Maatalouden kannattavuutta tulee tukea monipuolisella datan keräämisellä ja tiedolla johtamisella. Asiakasymmärrys ja kuluttajien kysyntä vahvistavat huoltovarmuutta, ja maitotilojen imagotyötä tulisi kehittää nuorten houkuttelemiseksi alalle.

## Jatkoaskeleet
Ilmastokriisi-hanke tuottaa kokeilun, jossa testataan ilmastopositiivisen viestinnän keinoja ja tuodaan tutkimustietoa paremmin käytettäväksi. Tavoitteena on aktivoida organisaatioiden välistä yhteistyötä, jotta hyvät mallit ja tavat saadaan laajempaan käyttöön.

*Ilmastokriisi–hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama hanke.*
*Agri-Food klusterin toimintaa kehitetään Agri-Food Network –hankkeella, joka on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Pohjois-Savon liiton rahoittama hanke.*

## Kirjoittajat ja yhteystiedot
* **Iida Sallinen**, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, iida.sallinen@savonia.fi
* **Kaisa Kähkönen**, erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, kaisa.kahkonen@savonia.fi
* **Kuvat:** Tutta Rinkinen, Savonia-ammattikorkeakoulu, tutta.rinkinen@savonia.fi