# Metsäteollisuuden sivuvirrat voitaisiin hyödyntää lähes sataprosenttisesti

> Maaperän kestävyyttä voidaan Finnoflagin mikrobiologisten tutkimusten mukaan lisätä metsäteollisuuden sivuvirroilla.

## Mikrobiologinen biojalostus ja Elias Hakalehdon asiantuntemus

Dosentti Elias Hakalehto (Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Finnoflag Oy) on edistänyt vuosikymmenten ajan arvokkaiden hyödykkeiden tuottamista mikrobien avulla. Huhtikuussa 2026 hän vieraili Savonia-ammattikorkeakoulussa luennoimassa konetekniikan opiskelijoille mikrobiologisen biojalostamon periaatteista. Hakalehto on vastikään vastaanottanut International Society of Environmental Indicators -tiedeseuran korkeimman kunnianosoituksen, *the ISEI Fellowship Award*.

Finnoflagin vetämissä pilotointiprojekteissa biojalostuksen tuotteita ovat olleet:
* Laktaatti maitosokerista eli laktoosista
* Energiakaasut, kuten vety ja metaani
* Biopolttoaineet, kuten etanoli ja butanoli
* Platform-kemikaalit (raaka-aineet muovin, synteettisen kumin, kosmetiikan ja tekstiilien valmistamiseen)
* Lääketeollisuuden kantaja-aineet, esimerkiksi mannitoli
* Orgaaniset maanparannusaineet
* Pilaantuneiden maiden ja vesien puhdistaminen

## Maaperän heikkeneminen globaalina uhkana

Maaperän köyhtyminen on yksi vakavimmista globaaleista ruokaturvan uhista. UNESCOn ja FAO:n mukaan merkittävä osa maailman viljelymaista on menettämässä tuotantokykynsä. Arviolta 15 miljoonaa neliökilometriä maaperää on jo heikentynyt, ja vuoteen 2050 mennessä jopa 90 % maapallon pintamaasta saattaa huonontua viljelykelvottomaksi.

Syitä tähän ovat eroosio, ilmastostressi, mineraalilannoitteiden liiallinen käyttö sekä maaperän mikrobiologisen tasapainon heikkeneminen. Hakalehdon mukaan tätä kehitystä voitaisiin hillitä jalostamalla metsäteollisuuden sivuvirtoja maaperän kestävyyttä ja mikrobiomia vahvistaviksi aineiksi.

## Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen

Metsäteollisuuden sivuvirrat, kuten kuitusavi ja nollakuitu (selluteollisuuden lyhyet puukuidut), tarjoavat merkittävää potentiaalia maaperän parantamiseen:
* **Vedenpidätyskyky:** Kuidut ja niihin liittyvä mikrobiomi sitovat vettä, mikä auttaa kasveja selviytymään kuivuudesta.
* **Orgaaninen aines:** Kuitupohjaiset materiaalit lisäävät maan hedelmällisyyttä, parantavat ravinteiden sitoutumista ja vähentävät fosforin huuhtoutumista vesistöihin.
* **Biologinen aktiivisuus:** Nollakuidun lisääminen peltoon aktivoi mikrobeja, jotka hajottavat kuitua, vapauttavat ravinteita ja vahvistavat maan rakennetta.

Suomessa muodostuu vuosittain noin 420 000 kuiva-ainetonnia kuitulietettä, jota voidaan jalostaa pitkävaikutteisiksi maanparannusaineiksi.

## Teollisuuden ja luonnon synergia

Finnoflagin konseptit perustuvat luonnon omien mikrobien ja teollisten mikrobikantojen hyödyntämiseen sekaviljelminä. Tämä mahdollistaa korkean tuottavuuden ja energiatehokkaan tuotannon. Hakalehdon mukaan teollisuus voidaan sopeuttaa sataprosenttisesti luonnon kiertokulkuun, mikä vähentää fossiilisten raaka-aineiden tarvetta.

### Keskeisiä hankkeita ja kumppanuuksia
* **ABOWE-hanke (2012–2014):** EU:n Itämeren alueen hanke, jossa testattiin biojalostamopilottilaitoksia Suomessa, Puolassa ja Ruotsissa.
* **Zero Waste from Zero Fibre (2018–2019):** Tampereen Hiedanrannassa toteutettu hanke, jossa hyödynnettiin Näsijärven pohjaan kertynyttä nollakuitua. Tuloksena saavutettiin maailmanennätystasoa oleva tuottavuus mannitolin ja laktaatin osalta.
* **BioResque-hanke (2023–2025):** EU:n CircInWater-ohjelman hanke, joka keskittyi sellu- ja paperiteollisuuden sivuvirtojen muuntamiseen mikrobiologisesti tehokkaiksi maanparannusaineiksi.

Yhteistyökumppaneina on toiminut useita toimijoita, kuten Honkajoki Oy, HKFoods Oyj, Ramboll Finland Oy sekä Savon Sellun aallotuskartonkitehdas (Mondi).

## Lähteet
* Forest News 2026: *Teollisuuden jätteestä ruokaturvan pelastajaksi*
* MaintWorld 2025: *The Microbial Revolution*
* MaintWorld 2026: *Soil Microbes and Forest Industry Side Streams*
* Hakalehto, E. et al. 2022: *Record level productivity of lactate from a century-old cellulosic deposit on the lake bottom in Tampere, Finland*
* Hakalehto, E. 2025 (Ed.): *Mixed Cultures in Industrial Bioprocesses*