# Mindfulness varhaisen tuen menetelmänä tukemassa opettajan hyvinvointia ja opettajuutta

> Tietoinen läsnäolo voi tukea sekä opettajia, että lapsia voimaan paremmin.

## Johdanto
”Pysähtyminen on vaikeaa silloin, kun sitä eniten tarvitaan, mutta vaikka se on vaikeaa se ei ole mahdotonta. Jos et voi pysäyttää, jarruta. Sinua tarvitaan vielä.” (Kivisalo 2021, 37.)

Nykypäivän työelämä on muuttunut kiireisemmäksi, ja opetusalan työolobarometrin 2024 mukaan opettajat kokevat kuormitusta erityisesti keskeytyksistä ja tietotulvasta. Kukoistavat ja hyvinvoivat opettajat ovat edellytys sille, että myös lapset voivat hyvin. Tutkimukset osoittavat, että opettajan tunnetilalla on suora yhteys opetuksen laatuun ja luokan ilmapiiriin.

## Mindfulness opettajan työkaluna
Mindfulness eli tietoinen, hyväksyvä läsnäolo tarjoaa opettajalle työkalun oman hyvinvoinnin tukemiseen ja ammatilliseen kasvuun. Kyse ei ole uusien tehtävien lisäämisestä, vaan mielen hygieniasta, joka auttaa pysähtymään ja säätelemään omia tunteita.

Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisessa filosofiassa, mutta modernin, tieteellisesti tutkitun MBSR-menetelmän (Mindfulness Based Stress Reduction) on kehittänyt Jon Kabat-Zinn. Menetelmän keskeisiä harjoituksia ovat kehomeditaatio, istumameditaatio ja mindfulness-jooga. Harjoittelun avulla kehitetään metakognitiivisia taitoja – kykyä havainnoida omia ajatuksia ja tunteita ilman, että niihin samastuu.

## Työhyvinvointi ja ennaltaehkäisy
Työhyvinvointi on tasapainoa työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen välillä. Varhaisen tuen näkökulmasta on tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään hyvinvointiin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että mindfulnessilla on myönteisiä vaikutuksia:
*   Stressin ja uupumusoireiden väheneminen
*   Tunteiden säätelykyvyn paraneminen
*   Tarkkaavaisuuden ja muistin vahvistuminen
*   Sosiaalisten taitojen ja itsetunnon kehittyminen

## Läsnäolo kohtaamisen ytimessä
Opettajan rooli ei rajoitu tiedon jakamiseen, vaan kykyyn olla aidosti läsnä. Kohtaaminen vaatii pysähtymistä, mikä on mahdotonta kiireessä. Kun opettaja on läsnä, lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, mikä luo emotionaalista turvallisuutta.

Harjoittelussa keskeisiä asenteita ovat:
1. Arvostelemattomuus
2. Kärsivällisyys
3. Aloittelijan mieli
4. Luottamus
5. Ponnistelemattomuus
6. Hyväksyminen
7. Hellittäminen

## Johtopäätökset
Tietoinen läsnäolo ei poista opettajan työn vaativuutta, mutta se muuttaa tapaa suhtautua siihen. Harjoitusten integroiminen arkeen – jopa yhdessä lasten kanssa – voi moninkertaistaa hyvinvointivaikutukset. Kuten juoksuharjoittelussa, myös mindfulnessissa tulokset vaativat pitkäjänteisyyttä ja säännöllisyyttä.

”Onnellisuus ei ole jotain valmiiksi tehtyä. Se seuraa omasta toiminnastasi.” – Dalai Lama

## Lähteet
*   Avola, P. & Pentikäinen, V. 2020. Kukoistava kasvatus. Positiivisen ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. BEE happy publishing.
*   Buric, I. & Frenzel, A.C. 2023. Teacher emotions are linked with teaching quality: Cross-sectional and longitudinal evidence from two field studies. ScienceDirect.
*   Becker, E. S., Goetz, T., Morger, V. & Ranellucci, J. 2014. The importance of teachers`emotions and instructional behavior for their students ´emotions- An experience sampling analysis. ScienceDirect.
*   Bwalya, A. 2024. Onko mindfulness 2020-luvun kansalaistaito? Psykologi-lehti.
*   De Carvalho, J. ym. 2021. Effects of a Mindfulness-Based intervention for teachers: a study on teacher and student outcomes. Springer nature link.
*   Flook, L., Goldberg, S.B., Pinger, L., Bonus, K. & Davidson, R.J. 2013. Mindfulness for teachers: A pilot study to assess effects on stress, burnout and teaching efficacy. PMC.
*   Halonen, M., Kauppi, M., Mäkelä, L., Sipponen, J. & Laitinen, J. 2014-2020. Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen sote-alalla-opas. Työterveyslaitos.
*   Heikari, S. 2025. Hyvinvoinnin lähteellä MBSR- ohjelmaan perustuva 8 viikon verkkokurssi. Opetusmateriaali.
*   Kivisalo, H. 2021. Jonain päivänä ymmärrät. Hanna Kivisalo & Enostone kustannus.
*   Kallio, M. 2017. Inhimillisiä kohtaamisia. WSOY.
*   Kallio, M. 2024. Mielenrauha. WSOY.
*   Lahtinen, O. 2021. The effects of mindfulness and self- compassion on the well-being of upper secondary education students. Turun yliopisto.
*   Lahtinen, O. 2024. Onko mindfulnessista mihinkään? Basam Books.
*   Lassander, M., Fagerlund, Å., Markkanen, S. & Volanen, S-M. 2016. Tietoinen läsnäolo—voimavaroja ja hyvinvointia kouluun. Teoksessa Ahtola, A (toim.) Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. PS-kustannus.
*   Lerkkanen, M-K. ym. 2020. Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun. Jyväskylän yliopisto.
*   Manka, M-L & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3. uudistettu painos. Almatalent.
*   Martikainen, S-J & Oikarinen, T. 2021. ”Lapsista näkee, että me tehdään tämä hyvin”: Sosioemotionaalisen hyvinvoinnin toimintakulttuuri päiväkodissa. Journal of Early Childhood Education Research.
*   Mieli Ry. 2025. Mitä ovat mindfulness-tietoisuustaidot?
*   OAJ. 2024. Opetusalan työolobarometri.
*   Sajaniemi, N. 2023. Ihminen voi hyvin joukossa. Teoksessa Uusitalo, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus.
*   Raevuori, A. 2016. Mindfulnessin terveysvaikutukset-mitä lääkärin olisi hyvä tietää. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim.
*   Rupprecht, S., Paulus, P. & Walach, H. 2017. Mind the Teachers! The Impact of Mindfulness Training on Self-Regulation and Classroom Performance in a Sample of German School. European Journal of Education Research.
*   Tang, Y-Y, Hölzel, B.K. & Posner, M.I. 2015. The neuroscience of mindfulness meditation. Nature reviews neuroscience.
*   Willard, C. 2013. Lapsen ja nuoren mieli. Mindfulness-harjoituksia mielen kehittämiseen rauhoittamiseen ja tasapainoon. Samsaraa Tasapaino-oppaat.
*   Yrttiaho, R. & Posio, S. 2021. Opettajan hyvinvointikirja. Positiivisen psykologian työkaluja työhyvinvoinnin tueksi. PS-kustannus.