# Monialaisen toimintakyvyn arvioinnin oppiminen edellyttää aitoja kohtaamisia jo perusopintojen aikana

> Kaikkien toimijoiden yhteinen ymmärrys toimintakyvystä ja tuen tarpeista sekä asiakkaan tavoitteista auttaa suunnittelemaan asiakaslähtöistä kuntoutusta. Tässä artikkelissa kuvataan sosionomi- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden yhteisopetusta monialaisesta toimintakyvyn arvioinnista.

## Monialaisuus kuntoutuksen lähtökohtana

Onnistunut monialainen toimintakyvyn arviointi on yksi hyvän kuntoutussuunnittelun lähtökohdista. Kuntoutuspalveluihin liittyvät suositukset suosittelevat kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) käyttämistä kuntoutujan toimintakyvyn kuvaamisessa. Toimintakyvyn kuvaamisen ja arvioinnin pohjalta kuntoutujan kanssa voidaan asettaa kuntoutumisen tavoite yhdessä.

Kuntoutuminen on osa kuntoutujan arjen toimintaa. Kuntoutustarve arvioidaan monialaisesti yhteistyössä eri kuntoutuksen toimijoiden kanssa. Monialaisuudella tarkoitetaan tässä eri ammattihenkilöiden yhdessä toteuttamaa työtä, jossa ammattilaiset jakavat osaamistaan asiakkaan kuntoutumista edistäen (Mönkkönen ym. 2019). Hyvän kuntoutuskäytännön mukainen kuntoutus on yksilöllistä, mutta huomioi myös läheisen tai perheen osallistumisen. Lisäksi painotetaan oikeaa ajoitusta, vahvuuksien sekä kuntoutumisen haasteiden tunnistamista. Hyvän kuntoutuksen odotetaan olevan vaikuttavaa, merkityksellistä ja tuloksellista (STM 2022).

## ICF-luokitus yhteisenä kielenä

Kuntoutuksen suunnittelussa hyödynnetään kansainvälistä toimintakykyluokitusta (ICF) kuvaamaan kuntoutujan toimintakykyä (STM 2022). ICF-luokituksen on todettu kuvaavan laaja-alaisesti kuntoutujan toimintakykyä ja helpottavan kommunikointia kuntoutuksessa yli ammattirajojen sekä selventävän ammattihenkilöiden rooleja (Paltamaa & Perttinä 2015). Toimintakyvyn kuvaamisen ja arvioinnin yhtenäistämisen kannalta on oleellista, että asiakkaat ja eri alojen ammattilaiset pystyvät yhdessä kommunikoimaan mahdollisimman selkeästi ja helposti (Anttila & Valkeinen, 2014).

## Opiskelijoiden kokemuksia monialaisesta opintojaksosta

Monialainen kuntoutus -opintojaksolla syksyllä 2023 yhteensä 73 sosionomi- ja fysioterapeuttiopiskelijaa perehtyi yhdessä ICF-luokitukseen tapauskertomuksen kautta. Opiskelijat kuvasivat annettujen esitietojen pohjalta kuntoutujan toimintakykyä. Toimintakyvyn kuvaaminen monialaisesti auttoi ymmärtämään toisen ammattihenkilön osaamista ja laajensi ymmärrystä toimintakyvyn kokonaisuudesta. Opiskelijoiden kokemusten perusteella luokitus auttaa ymmärtämään toimintakykyä kokonaisuutena, ei niinkään sairausperustaisena ’tilana’.

## Tavoitteenasettaminen ja SMART-periaate

Kuntoutumisen tavoitteen tunnistaminen perustuu hyvään kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn ja asiakkaan tilanteen arviointiin. Asiakkaan osallisuus on keskeistä tavoitteen asettamisessa. Vaikuttavassa kuntoutuksessa keskeistä on, että sille asetettu tavoite on kuntoutujalle itselleen merkityksellinen, realistisiin mittasuhteisiin asetettu ja tavoittelemisen arvoinen.

Kun kuntoutujalle merkitykselliset tavoitteet on tunnistettu, ne voidaan tarkemmin määrittää SMART-periaatteen mukaisesti:
* **S (spesific):** spesifinen
* **M (measurable):** mitattavissa oleva
* **A (achievable):** saavutettavissa oleva
* **R (relevant):** kuntoutustoimin saavutettavissa oleva tavoite
* **T (timed):** aikataulutettu

Opiskelijat kokivat tavoitteen asettamisen haasteelliseksi, mutta toisen ammattialan osaamisen hyödyntäminen koettiin merkitykselliseksi ja silmiä avaavaksi. Suurin osa opiskelijoista oivalsi, että tavoitteen sanoittaminen tapahtuu asiakkaan merkityksellisestä arjesta käsin.

## Yhteisopettajuuden merkitys

Opiskelijoiden mukaan opetuksen suurin anti oli ymmärrys monialaisen työskentelyn tärkeydestä. Palautteesta nousi esille, että moniammatillisuutta tulisi mahdollistaa vielä lisää käytännön työssä. Opettajien näkökulmasta yhteisopetusviikko oli innostava ja motivoiva. Yhteisopettajuus yli ammattirajojen on valtava rikkaus sekä opiskelijoille että opettajille.

## Kirjoittajat
* **Anne-Mari Hyvönen**, YTM, AmO, sosiaalialan lehtori
* **Ulla Nuutinen**, YTM, AmO, sosiaalialan lehtori
* **Mari Tuppurainen**, TtM, fysioterapian lehtori
* **Anu Kinnunen**, KT, yliopettaja

## Lähteet
* Anttila, Heidi, Valkeinen, Heli. 2014. ICF-luokitus ja toimintakykymittarit: mitä, miten ja miksi? Fysioterapia 4/2014.
* Autti-Rämö, Ilona. 2021. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi. Duodecim 2021;137:1369–74.
* Mönkkönen, Kaarina, Kekoni, Taru, Pehkonen, Aini. 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus: Tallinna.
* Paltamaa Jaana, Penttinä Sirkka 2011. ICF teoriasta käytäntöön. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 137. Kelan tutkimusosasto: Helsinki.
* Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Kuntoutuksen uudistaminen vuosina 2020–2022: Kuntoutuksen uudistamisen toimeenpanon kuvaus ja arviointia. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki.
* Sukula Seija. 2013. Hyvin laaditut tavoitteet ovat kuntoutuksen selkäranka. Kuntoutus 2013; 2:41–47.