# Monimuotoinen maisema on puna-apilan pölyttäjille mieluisin - Savonia-AMK

> N-fiksu hankkeessa selvitettiin, millaisessa maisemassa puna-apilan tärkeimmät pölyttäjät viihtyvät.

## Puna-apilan siemenviljelyn haasteet
Kukkiva puna-apilan siemenviljelylohko on upea näky: vaaleanpunainen miedosti tuoksuva kukkameri, josta kuuluu touhukas kimalaisten pörinä. Suotavaa olisi, että se myös olisi nykyistä yleisempi näky: vain noin viidesosa Suomessa tarvittavasta siemenestä on kotimaassa tuotettua, vaikka kotimaisesta siemenestä kasvatetun apilan talvenkestävyys olisi parempi. Puna-apilan siemenviljelyn haasteena on suuri satovaihtelu, joka ainakin osittain johtuu pölytyksen epäonnistumisesta. N-fiksu-hankkeessa selvitettiin, millaisessa maisemassa puna-apilan pölyttäjät viihtyvät ja millaiselle paikalle siemenviljelys kannattaa perustaa, jotta pölytys onnistuisi mahdollisimman hyvin.

## Pölyttäjien viihtyminen maisemassa
Kirjallisuuden perusteella puna-apilaa pölyttävät tehokkaimmin pitkäkieliset kimalaislajit, jotka pääasiassa ovat avoimien ja puoliavoimien elinympäristön lajeja. Metsänreunoja lukuun ottamatta ne välttelevät metsiä. Hankkeessa tehty havaintokoe tukee tätä tietoa: sato oli paras lohkoilla, joilla oli eniten pitkäkielisiä kimalaislajeja kuten tarha- ja peltokimalaisia. 

Lisäksi pitkäkielisiä kimalaisia oli eniten lohkoilla, joiden ympäristössä oli paljon avoimia alueita suhteessa metsän määrään. Havaitsimme kuitenkin myös, että pitkäkieliset kimalaiset vaativat maisemalta muutakin kuin avoimuutta: saarekkeiden, pientareiden ja reuna-alueiden määrä oli erittäin tärkeä runsautta selittävä tekijä. Siemenviljelys kannattaa siis perustaa lohkolle, joka on osa isompaa, maisemaltaan mahdollisimman monimuotoista peltoaluetta.

## Havaintokokeet ja jatkotutkimus
Havaintokokeet tehtiin vuosina 2024 ja 2025 viidellä pohjoissavolaisella siemenviljelytilalla, joilla oli kaikilla jo kokemusta puna-apilan siemenviljelystä. Viime kesänä mukaan tuli myös uusi tila pilottitilaksi, jolla ei ollut aiempaa kokemusta puna-apilansiemenviljelystä. 

Ensi kesänä pääsemme tarkastelemaan ensimmäistä kertaa myös pilottitilan pölyttäjätilannetta ja satoa. Erityisesti kiinnostaa, löytyykö pölyttäjiä riittävästi alueelta, jolla ei ole ennestään ollut puna-apilan siemenviljelyä. Puna-apila itsessään on niin hyvä mesikasvi, että se varmasti lisää alueen pölyttäjäkantaa ajan kanssa. Muitakin avoimia kysymyksiä jäi runsaasti ja N-fiksun työtä jatkavassa Nero-hankkeessa riittää tekemistä. Tarkennettuja tuloksia on luvassa vuoden 2027 loppupuolella.

## Hanketiedot
Havaintokokeet toteutettiin N-Fiksu-hankkeessa, jota rahoitti Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) Pohjois-Savon liiton kautta. Hanke on osa Viisas typpikierto-hankekokonaisuutta.

**Inka Nykänen**, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu