# Myönteisesti yhdessä – Vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistaminen lapsiperhetyössä

> Vanhemmuudessa mentalisaatiolla tarkoitetaan vanhemman kykyä pohtia lapsen käyttäytymisen taustalla olevia tunteita sekä kykyä havaita lapsen kokemusta ja tunnetta yhteisessä arjessa.

## Johdanto
Mentalisaatiokyvyllä tarkoitetaan kykyä pohtia omaa sekä toisen ihmisen mieltä, kykyä pitää mieli mielessä. Lapsiperhetyöllä tarkoitetaan alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin tukemista sekä vuorovaikutuksen ja voimavarojen vahvistamista ammatillisen tuen keinoin. Lapsiperheitä arjessa kohtaava ammattilainen voi omalla mentalisaatioon perustuvalla työtavallaan edistää vanhempien mentalisaatiokykyä ja auttaa vahvistamaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta.

## Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys
Pienen lapsen ja vanhemman välisellä vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhemman yhdessä tekemistä, kokemista ja olemista lapsen elämän alkuvuosina. Vanhemman vastatessa herkästi ja johdonmukaisesti pienen lapsensa viesteihin, rakentuu lapselle perusturvallisuuden ja luottamuksen kokemus, joka luo pohjaa hyvälle itsetunnolle ja kehittää lapsen empatiakykyä.

Aikuisen toistuvasti torjuvalla tai vihamielisellä käytöksellä voi olla vaikutuksia lapsen itsetunnon ja positiivisen mielenterveyden kehitykseen. On aikuisten vastuulla kasvattaa ja antaa lapsille kokemus siitä, että lapsi on arvokas. Oppiakseen vuorovaikutustaitoja lapsi tarvitsee vanhemman läsnäoloa, erityisesti stressitilanteissa. Tohtori Tronickin *Still-face* -koe (1975) osoittaa, millaiseen stressitilaan lapsi joutuu, kun vanhempi ei vastaa lapsensa tarpeisiin.

## Mentalisaatiokyvyn kehittyminen
Lapsen mentalisaatiokyky kehittyy varhaisessa vuorovaikutuksessa. Vanhemman kyky eläytyä lapsen mieleen auttaa lasta saamaan kokemuksen vanhemman mielessä syntyneeseen kuvaan omasta mielestään, kokemuksistaan ja tarpeistaan, mikä auttaa lasta saavuttamaan kyvyn omien tunnetilojen säätelyyn. Jo alle vuoden ikäinen lapsi kykenee erottamaan oman ja toisen mielen toisistaan.

## Vanhemmuuden tukeminen
Vanhempien kyvyllä vastata lapsen tarpeisiin ja luoda turvallinen vuorovaikutussuhde on korvaamaton vaikutus lapsen tunne-elämän kehitykseen. Vanhemmuuden tuella voidaan vaikuttaa vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuustaitoihin. Työskentelyllä tavoitellaan vanhempien kykyä lapsen positiiviseen ohjaukseen, myönteiseen palautteeseen sekä rajojen asettamiseen.

## Mentalisaatiokykyä vahvistava työskentely
Vanhemman mentalisaatiokykyä vahvistava työskentely tukee positiivisen vuorovaikutussuhteen kehittymistä ja lisää perheen voimavaroja. Ammattilaisen keskeisiä menetelmiä ovat:
* Perheen keskinäisen vuorovaikutuksen havainnointi.
* Vanhempien kannustaminen pohtimaan lapsen mieltä ja näkökulmia.
* Keskustelu siitä, miten lapsen ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat lapsen kykyyn ilmaista tunteita.

Hyvä mentalisaatiokyky auttaa vanhempaa toimimaan rauhallisesti ja näkemään oman toimintansa vaikutuksen lapseen. Olennaista on, että vanhempi osaa erotella lapsen mielen omasta mielestään ja ymmärtää lapsen reaktion ja oman tunteensa erillisyyden.

## Työskentelyn menetelmät
Työskentelyn ydin on vanhempien auttaminen lapsen tekojen ja sanojen tarkkailuun. Työntekijä voi käyttää avoimia kysymyksiä, kuten:
* ”Miten koit tilanteen?”
* ”Miten luulet, että lapsi koki tilanteen?”
* ”Miltä sinusta tuntui kun…?”

”Miten ja mitä” -kysymykset edistävät keskustelua ja auttavat vanhempaa kuvailemaan kokemuksiaan. Yhteisellä myönteisellä pohdiskelulla ja kaikenlaiset tunteet sallivalla turvallisella ilmapiirillä on suuri merkitys onnistuneelle työskentelylle.

***

**Kirjoittaja:** Tiina Kämäräinen, AMK-opiskelija, sosionomin tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Kalland, M. 2014. Vanhemman mentalisaatiokyky. Teoksessa A. Viinikka. (toim.) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Tampere: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 26-38.
* Kalland, M., Salo, S. 2020. Vanhemmuuden tukeminen vauva- ja lapsiperheissä. Duodecim 2020; 136:891-897.
* Kröger, T. 2023. ”Minun lapsi ei mahdu minnekään” – Katja Särkkää surettaa muiden käytös pien-tä tytärtä kohtaan julkisilla paikoilla. Yle uutiset 24.7.2023.
* Larmo, A. 2010. Mentalisaatio -kyky pitää mieli mielessä. Duodecim 2010; 126:616-622.
* Mannerheimin lastensuojeluliitto (julkaisuaika tuntematon). Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus.
* Mannerheimin lastensuojeluliitto 2018. Mitä vauva miettii? Vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistaminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto.
* Pajulo, M., Salo, S., Pyykkönen, N. 2015. Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim 2015; 131:1050-1057.
* Slade, A. 2002. Keeping the baby in mind: a Critical Factor in Perinatal Mental Health.
* Tronick, E. 2007. Still Face Experiment Dr Edward Tronick. Youtube-video.