# Naudat ja nurmet osana ruokajärjestelmää - Miksi maidontuotanto tarvitsee lisää arvostusta ja näkyvyyttä?

> Nauta ja nurmi muodostavat ekologisen parin ja pohjoisen ruokaturvan perustan.

## Ruokajärjestelmän merkitys
Ruokajärjestelmässämme naudoilla ja maidontuotannolla on suurempi merkitys, kuin moni ymmärtää. Kyse ei ole vain lasillisesta maitoa tai palasta juustoa, vaan kokonaisesta yhteiskunnan toimintaa tukevasta järjestelmästä: omavaraisuudesta, maaseudun elinvoimasta, luonnon monimuotoisuudesta ja huoltovarmuudesta.

Ruokakulttuuri kaipaa kuitenkin vahvistamista, jotta kuluttajien arvostus ruokaa kohtaan lisääntyisi tulevaisuudessa. Maidontuotannon kestävyydestä tulee viestiä kuluttajille selkeästi ja faktoihin perustuen. Tiedon lisääminen on tärkeää erityisesti nuorille, sillä ala on murroksessa ja kaipaa uusia osaajia.

## Nautasektori ruuantuotannon perustana
Suomessa peltoa on käytössä noin 2,26 miljoonaa hehtaaria, josta kolmasosa on nurmiviljelyssä. Pohjoisissa oloissa nurmi kasvaa varmemmin kuin useimmat muut viljelykasvit. Märehtijän ainutlaatuinen ruuansulatus kykenee hyödyntämään selluloosaa, jota ihminen tai yksimahaiset eläimet eivät pysty käyttämään ravinnoksi. Märehtijät muuttavat ihmisravinnoksi kelpaamattoman kasvimassan maidoksi ja lihaksi, korkealaatuisiksi proteiineiksi.

Nurmi sitoo hiiltä tehokkaasti maaperään, hyödyntää auringon säteilyä aikaisin keväällä, kestää vaihtelevia sääoloja, ylläpitää maaperän rakennetta ja biologista aktiivisuutta sekä tarjoaa elinympäristöjä pölyttäjille.

Suomessa maidon- ja lihantuotanto ovat erottamattomia, sillä 80 % naudanlihasta syntyy maidontuotannon sivutuotteena.

## Maitoalan vahvuudet
Maitoala erottuu edukseen monella tavalla:
*   **Tuotanto on puhdasta ja eläimet terveitä:** Tämän mahdollistavat matala eläintiheys, vähäinen antibioottien käyttö, hyvä hygienia ja läpinäkyvä tuotantoketju.
*   **Jalostus:** Lypsykarjan jalostusjärjestelmämme on kansainvälisesti tunnettu ja tuottaa terveitä, kestäviä ja tuottavia eläimiä.
*   **Rehuomavaraisuus:** Meillä on vahva kotimainen rehuomavaraisuus ja lypsylehmät syövät pääosin kotimaista nurmea, mikä vähentää maatalouden globaaleja ympäristövaikutuksia ja lisää omavaraisuutta.

## Alan haasteet ja kannattavuus
Viime vuosien julkinen keskustelu ruuan hinnasta on ollut monelle kuluttajalle herättelevä kokemus. Vaikka ruoka on kallistunut, maidontuottajien tulot ovat heikentyneet tuotantokustannusten nousun vuoksi. Tämä kustannuskriisi uhkaa paikallisen ruuantuotannon määrää ja jatkuvuutta.

Suurimmat uhat maidontuotannon jatkuvuudelle ovat:
*   Uusien yrittäjien riittävä saanti alalle
*   Yrittäjien jaksaminen
*   Huono kannattavuus
*   Politiikka ja rahoituksen saamisen haasteet

## Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille
*Safkan jäljillä* -hanke tekee ruokaketjun toimintaa näkyväksi nuorille. Hanke tarjoaa kokemuksia ja rakentaa siltoja alan koulutuksiin ja ammatteihin.

Konkreettisia toimenpiteitä ruuan arvostuksen nostamiseksi:
*   Kuluttajaviestinnän lisääminen maidontuotannosta ja maataloudesta kokonaisuutena
*   Onnistuneet maatilavierailut ja yhteistyö koulujen kanssa
*   Nuorten tavoittaminen TET-jaksojen, virtuaalivierailujen ja tarinallisuuden avulla
*   Positiivisen ruokapuheen lisääminen

## Lähteet
*   Kuoppala, Kaisa 2026. Naudat, nurmet ja maidontuotanto: elämisen ehto Suomessa. Luonnonvarakeskus.
*   Leino, Maria & Jansik, Csaba 2023. Suomalaista nautakarjataloutta kehitetään osana kotimaista ruoantuotantoa ja globaalia ruokahuoltoa. Luonnonvarakeskus.
*   Rihmanen, Karoliina 2026. Muutosjoustavuus maitotilalla: Kuinka muutosjoustava Suomen maitoala on? Luonnonvarakeskus.
*   Rikkonen, Pasi; Rihmanen, Karoliina & Korhonen, Kirsi 2026. Miltä näyttää maitoalan resilienssi? Luonnonvarakeskus.
*   Åberg, Johan & Schildt, Vikke 2026. MTK:n ja SLC:n jäsenkysely: kallistuneet tuotantopanokset ajavat maatiloja vähentämään tuotantoa. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto.