# Nuorten masennuksen ja ahdistuksen digitaaliset hoitokeinot: Mikä toimii ja mikä ei?

> Digitaaliset mielenterveysinterventiot ovat saaneet lisääntyvää huomiota digitalisaation myötä.

## Johdanto
Nuorten (12–25-vuotiaat) masennuksen ja ahdistuksen hoitoon kehitetyt digitaaliset mielenterveysinterventiot ovat saaneet lisääntyvää huomiota digitalisaation myötä. Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka tehokkaita nämä digitaaliset menetelmät ovat verrattuna perinteisiin hoitokeinoihin ja millaiset ominaisuudet edistävät niiden käyttöä, sitoutumista ja myönteisiä tuloksia. Lisäksi tarkastellaan myös tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorten hoitoon osallistumiseen ja sitoutumiseen.

Tämä artikkeli perustuu Savonia YAMK -opiskelijoiden tekemiin tutkimuskatsauksiin liittyen Vaikuttavien ja asiakaslähtöisten palvelujen monialainen kehittäminen -opintojaksoon.

## Digitaalisten interventioiden vaikuttavuus
Katsauksen tulokset osoittavat, että digitaalisilla mielenterveysinterventioilla on vain vähäinen vaikutus masennuksen ja ahdistuksen oireisiin. Suurimmat hyödyt saavutettiin kuitenkin ennaltaehkäisevän hoidon näkökulmasta, jolloin interventioilla voi olla merkitystä oireiden vähentämisessä ennen kliinisen hoidon tarvetta. Digitaalisten menetelmien vaikuttavuus oli huomattavasti heikompaa verrattuna aktiivisiin kontrolliryhmiin. 

Ainoastaan niissä interventioissa, joissa oli säännöllistä vuorovaikutusta terapeutin tai mielenterveysammattilaisen kanssa, havaittiin kohtuullisia vaikutuksia nuorten oireisiin. Tämä viittaa ihmiskontaktilla olevan positiivisen merkityksen myös digitaalisessa mielenterveystyössä.

## Nuorten kokemukset ja sitoutuminen
Nuorten mieltymykset digitaalisiin interventioihin vaihtelivat suuresti. Verkko- ja tietokonepohjaiset interventiot sekä pelilliset elementit, kuten interaktiiviset pelit ja multimedia-aineistot, koettiin houkuttelevina. Nuoret kuitenkin pitivät joitakin interventioita tylsinä tai liian lapsellisina, mikä vaikutti sitoutumiseen erityisesti niissä tapauksissa, joissa interventioita suoritettiin itsenäisesti.

Erityisesti nuoret arvostivat interventioissa anonymiteetin tuomaa turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta he myös kaipasivat sosiaalista tukea ja mahdollisuutta vuorovaikutukseen ammattilaisen kanssa. Joissakin tutkimuksissa korostui erityisesti nuorten miesten haluttomuus osallistua digitaalisiin mielenterveysinterventioihin, mikä viittaa tarpeeseen kohdistaa ja räätälöidä interventioita enemmän tämän kohderyhmän tarpeisiin.

## Etämielenterveys (TMH)
Etämielenterveys eli TMH-menetelmät voivat ylittää perinteisen hoidon saavutettavuuteen liittyviä esteitä, kuten maantieteelliset ja taloudelliset esteet. TMH käsittää reaaliaikaisten ja synkronisten menetelmien, kuten videoneuvottelujen, sekä asynkronisten menetelmien, kuten tekstipohjaisten mobiiliterveystoimenpiteiden, käytön. 

TMH on osoittautunut erityisen toimivaksi nuorille, joilla on ollut vaikeuksia saada hoitoa perinteisin menetelmin. Nuoret ja hoitajat arvostivat TMH:n helppoutta ja saavutettavuutta, erityisesti, jos hoito oli alkanut kasvokkain. Digitaalisen vuorovaikutuksen puutteet ja tekniset ongelmat voivat kuitenkin vaikuttaa haitallisesti hoidon vaikuttavuuteen.

## Johtopäätökset
Digitaaliset mielenterveysinterventiot voivat olla hyödyllisiä ennaltaehkäisevänä keinona, mutta niistä saatava hyöty on rajallinen ilman säännöllistä ihmiskontaktia. Tulevissa tutkimuksissa suositellaan laajempien hakusanojen käyttöä sekä pidempien seuranta-aikojen sisältämistä. Interventioiden kehitystyössä tulisi keskittyä siihen, miten parhaiten voitaisiin sitouttaa nuoria, erityisesti nuoria miehiä, osallistumaan digitaaliseen mielenterveyshoitoon.

## Lähteet
* Garrido, S., Millington, C., Cheers, D., Boydell, E., Schubert, E., Meade, T. ja Vinh Nquyen, Q. 2019. What Works and What Doesn’t Work? A Systematic Review of Digital Mental Health Interventions for Depression and Anxiety in Young People. Frontiers in Psychiatry, 10:759.
* Orsolini, L., Pompili, S., Salvi, V. ja Volpe, U. 2021. A Systematic Review on TeleMental Health in Youth Mental Health: Focus on Anxiety, Depression and Obsessive-Compulsive Disorder. Medicina, 57(8), 793.

## Kirjoittajat
* **Björn Niina, Hietamäki Jutta ja Lappalainen Anne**, Vaikuttavien ja asiakaslähtöisten palvelujen monialainen kehittäminen -opintojakson opiskelijat, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Teija Korhonen**, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Juha Peteri**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu