# Osallisuuden muotoilu palveluissa - seinien sisältä ulos ja ihmisten elämään

> Sen sijaan, että palvelut testataan vasta jälkikäteen, palvelumuotoilu kutsuu ihmiset mukaan jo alussa.

## Osallisuus rakenteellisena kysymyksenä
Vuonna 2023 Service Design Global Conferencessa Pamela Mead (Senior Vice President, SumUp) piti puheenvuoron, jossa hän korosti, että osallisuus ei ole vain tekninen ominaisuus tai kampanja, vaan rakenteellinen kysymys. Sen toteutuminen vaatii suunnittelua, resursseja ja aitoa tahtoa. Tämä herättää kysymyksen: miten palvelumuotoilun avulla voidaan parantaa osallisuuden kokemusta suomalaisissa kulttuuripalveluissa?

Tämä artikkeli käsittelee aihetta *Seinätön taide* -hankkeen kontekstissa, jossa kehitetään taidemuseon toimintaa osallisuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta, erityisesti nuorten ja muiden aliedustettujen ryhmien kohdalla. Vaikka osallisuus on kirjattu moniin strategioihin, sen toteutuminen jää usein puutteelliseksi – esimerkiksi 85–92 % verkkosivuista ei ole saavutettavia.

## Osallisuuden eri ulottuvuudet
Osallisuus voidaan hahmottaa usealla tasolla:
* **Yhteiskunnan tasolla:** ”Minäkin saan äänestää ja vaikuttaa, vaikka en puhu täydellistä suomea.”
* **Politiikkatasolla:** ”Tässä uudessa laissa kuultiin myös meitä, joihin se vaikuttaa eniten.”
* **Yhteisössä:** ”Vaikka olen uusi täällä, minut kutsuttiin heti mukaan suunnittelemaan juhlia.”

Osallisuus ei ole yksi teko tai osallistava työpaja, vaan laaja kokemus kuulluksi tulemisesta, vaikuttamisesta ja arvostuksesta.

## Palvelumuotoilu osallisuuden työkaluna
Palvelumuotoilu tarjoaa keinoja tuoda osallisuus suunnittelun ytimeen. Sen sijaan, että palvelut suunnitellaan valmiiksi ja testataan vasta jälkikäteen, palvelumuotoilu kutsuu ihmiset mukaan jo alussa. Se tarkoittaa yhteiskehittelyä, palvelupolkujen ymmärtämistä, empatiaa ja mallintamista. Palvelumuotoilu ei kysy: ”Miten saamme ihmiset mukaan?” vaan: ”Miten voimme rakentaa tämän niin, että se kuuluu kaikille?”

## Käytännön esimerkki: Seinätön taide ja Olotila
*Seinätön taide* -hankkeen osallisuusmuotoilun käytännön esimerkkinä toimii taidemuseon yläkerrassa sijaitseva *Olotila*. Se on kuin olohuone, jonne voi tulla viettämään aikaa yksin tai yhdessä. Nuoret ovat olleet mukana ideoimassa tilan sisustusta, tunnelmaa ja toimintoja – esimerkiksi kissan muotoinen lamppu ja hiljaiset tunnit aistiyliherkille ihmisille ovat suoria tuloksia tästä yhteiskehittämisestä.

*Seinätön taide* -hanke on ESR+:n rahoittama yhteiskehittämisprosessi, jossa Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion taidemuseo yhdistävät voimansa. Hankkeessa luodaan uudenlaisia osallistavan taidetoiminnan malleja, jotka tukevat vuorovaikutusta, tunnetaitoja ja itsemääräämisoikeutta.

## Kutsuna kaikille palveluiden suunnittelijoille
Meillä on työkaluja tehdä osallisuudesta totta, mutta tarvitsemme myös tahtoa, resursseja ja herkkyyttä. Palveluiden suunnittelijoiden tulisi kysyä:
* Kenen ääni puuttuu tästä suunnitteluprosessista?
* Millaiset esteet jäävät tunnistamatta, koska itse en niitä kohtaa?
* Miten voisin tuoda osallisuuden rakenteisiin, ei vain tiettyihin kehitysprosesseihin?

Osallisuus ei tapahdu sattumalta. Se muotoillaan.

## Lähteitä
* [Inclusive Design Toolkit](https://www.inclusivedesigntoolkit.com/whatis/whatis.html)
* [Interaction Design Foundation: Inclusive Design](https://www.interaction-design.org/literature/topics/inclusive-design?srsltid=AfmBOop-7ZiMrl2yL8sEFm7biSwoEmPMRgJOlI1ws1wvcLbIZUmNOZye)
* Mismatch: How Inclusion Shapes Design. Holmes, Kat; Maeda, John; 2018.

***

**Kirjoittaja:** Mariia Hämäläinen, TKI-asiantuntija, Seinätön taide -hanke