# Peruspalvelut tukena kriiseissä, oikea-aikainen psykososiaalinen apu asiakkaille

> Oikea-aikainen psykososiaalinen tuki kriisitilanteissa auttaa asiakkaan toipumisessa. Kaikki eivät traumatisoidu.

## Johdanto
Sosiaali- ja terveysministeriön (2019) äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen kehittämisen työryhmä on laatinut suosituksia psykososiaalisen tuen ja akuutin kriisityön järjestämiseen. Nämä suositukset tulivat ajankohtaan, jolloin hyvinvointialueet alkoivat suunnitella ja yhteensovittaa toimintojaan. Tämä artikkeli pohjautuu kehittämistyöhön, jossa suunniteltiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle (Pohde) suositusten mukainen psykososiaalisen tuen toimintamalli akuutteihin kriiseihin. Tavoitteena oli turvata asiakkaille katkeamaton tuki akuutista vaiheesta seurantavaiheeseen ja tarvittavaan jatkotukeen.

## Akuutit traumaattiset kriisit
Akuutteja traumaattisia kriisejä ovat ennalta arvaamattomat ja järkyttävät tapahtumat, kuten kuolemantapaukset, onnettomuudet tai tulipalot. Vaikeassa tilanteessa akuutin stressireaktion oireet ovat ihmisen normaaleja reaktioita. Tärkeää on saada nopeasti tukea, sillä kriisitilanne kuormittaa mieltä ja kehoa sekä horjuttaa perusturvallisuuden tunnetta. 

Oireita voivat olla pelko, ahdistus, ärtyneisyys, epätoivo, viha tai paniikkikohtaukset, jotka voivat kestää muutamasta viikosta kuukauteen. WHO:n mukaan akuutti stressireaktio kuuluu terveyttä uhkaaviin tekijöihin. Kriisissä aikaisemmat kokemukset eivät aina riitä tapahtuneen käsittelyyn ilman merkittävää kärsimystä. Olosuhteiden ollessa kunnossa tapahtuma ei kuitenkaan aina johda sairastumiseen. Oireiden pitkittyessä puhutaan traumaperäisestä stressihäiriöstä.

## Psykososiaalinen tuki ja kriisityön järjestäminen
Psykososiaalista tukea toteutetaan kriisipäivystyksenä ja osana terveydenhuollon muuta toimintaa. Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuolto toteuttaa psykososiaalista tukea yhdessä sosiaalipäivystyksen kanssa. Sosiaalipäivystys vastaa kiireellisissä tilanteissa psykososiaalisen tuen ensivaiheen johtamisesta ja yhteensovittamisesta.

Kriisitilanteissa tarjotaan aluksi kriisitukea, ei hoitoa. Tuki auttaa ihmistä tuntemaan, että tilanne on hallinnassa ja turvallinen. Muutaman viikon kuluttua kriisistä toteutetaan "valpas seuranta", jossa selvitetään, kuka tarvitsee lisätukea tai hoitoa. Seuranta voi sisältää puhelinhaastatteluja, keskustelua surusta ja arjen jatkumisesta. Kriisituen tarkoituksena on vahvistaa psyykkistä kestävyyttä.

On tärkeää huomioida, että traumaattisen tapahtuman kokeminen ei automaattisesti johda vakaviin psyykkisiin vaikeuksiin. Vain osa traumatisoituu, minkä vuoksi psykoterapeuttinen tuki tulisi kohdentaa niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

## Toimintamallin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) aloittaessa kuntien kriisipäivystykset lakkasivat ja ammattilaisia siirtyi muihin tehtäviin. Kehittämisen ajaksi perustettiin moniammatillinen työryhmä, johon kuului johtavia viranhaltijoita, kriisityöntekijöitä sekä sidosryhmien edustajia. 

Kehittämisen tuloksena:
* Järjestettiin kriisityön koulutusta.
* Luotiin yhtenäinen toimintamalli.
* Otettiin malli käyttöön koko Pohteen alueella.
* Sovittiin juurruttamisen seurannasta ja vastuutahoista.

Pohteella kriisipäivystys on keskitetty sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Akuutin vaiheen jälkeen seurantavaihe tarjotaan omassa terveyskeskuksessa. Asiakkaan luvalla sosiaali- ja kriisipäivystys siirtää jatkotuen seuraaville ammattilaisille. Seurantavaiheen jälkeen tuki jatkuu tarvittaessa järjestöjen tai seurakunnan kautta, ja hoitoa tarvitsevat ohjataan mielenterveyspalveluihin.

## Työn kuormittavuus ja ammattilaisten tuki
Kriisityö on vaativaa, ja työntekijät altistuvat sijaistraumatisoitumiselle. Jatkuva psyykkinen kuormitus voi tuoda työyhteisöön kielteisiä ryhmäilmiöitä, minkä vuoksi säännöllinen ryhmätyönohjaus on välttämätöntä. Ammattilaisten traumatietoinen osaaminen on keskeistä, jotta asiakkaiden hoidon siirtämisessä tai tuen katkeamisessa vältytään virheiltä.

## Lähteet
* Bananno, G.A. & Mancini, A.D. 2008. The human capacity to thrive in the face of potential trauma. Pediatrics, 121 (2).
* Hedrenius Sara, Johansson Sara. 2016. Kriisituki. Ensiapu onnettomuuksien, katastrofien ja järkyttävien tapahtumien käsittelyyn. Tietosanoma.
* Hipp T. & Surakka R. 2023. Traumaosaamista sosiaali- ja kriisipäivystyksiin. Teoksessa: Linner Matikka J, Hipp T. Traumainformoitu työote. P-S Kustannus.
* Innokylä. 2023. Viljas, M. Kriisityö sote-keskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
* Maanmieli Karoliina, Sarvela Kati. 2022. Yhteinen mieli. Traumatietoutta mielenterveystyöhön. Basam Books Oy.
* Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2019. Äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen kehittämisen työryhmän loppuraportti.
* Terveydenhuoltolaki 1326/2010.