# Psykologisen sopimuksen näkökulma hoitajien alanvaihdon taustalla - Savonia-AMK

> Artikkelissa tutkitaan hoitajien alanvaihdon syitä psykologisen sopimuksen käsitteen avulla.

## Johdanto
Marjo Ringin ja Minna Kaarakaisen (2023) alkuperäistutkimuksessa tarkasteltiin hoitajien alanvaihdon syitä psykologisen sopimuksen näkökulmasta. Tutkimus on julkaistu *Focus Localis* -lehdessä 4/2023.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on työvoimavaltaista, ja vaikka digitalisaatio on osa toimintaa, se ei voi täysin korvata ihmistyövoimaa. Työntekijöiden riittävyys on haaste koko Euroopassa, ja Suomessa jopa neljäsosa sairaanhoitajista ja lähihoitajista aikoo eläköityä seuraavan 10 vuoden aikana. Henkilöstöpulaan vaikuttavat myös työtaakan kasvu ja heikentyneet vaikutusmahdollisuudet. Kansainvälisten tutkimusten mukaan noin 20 % hoitajista harkitsee alanvaihtoa, kun taas Suomessa ikääntyneiden palveluissa työskentelevistä hoitajista jopa 38 % suunnittelee sitä.

## Psykologinen sopimus työelämässä
Psykologinen sopimus viittaa työntekijän uskomuksiin organisaation ja työntekijän välisestä vastavuoroisesta sopimuksesta. Se muodostuu odotuksista, kuten työn sisällöstä, urakehityksestä, palkkioista ja tuesta.

*   **Sopimuksen täyttyminen:** Odotukset ja korvaukset ovat tasapainossa.
*   **Sopimuksen rikkoutuminen:** Johtaa negatiivisiin asenteisiin, motivaation laskuun ja heikentyneeseen sitoutumiseen. Tahallinen rikkominen syö luottamusta organisaatioon ja vaikuttaa pitkäaikaisesti työntekijäsuhteeseen.

## Tutkimusaineisto ja menetelmät
Aineisto kerättiin syksyllä 2021 ja se koostui 295 hoitoalan jättäneen lähi- ja sairaanhoitajan kirjoituksista. Kirjoituspyyntö jaettiin sosiaalisen median kanavissa (Facebook, LinkedIn, X/Twitter). Analyysimenetelmänä käytettiin yhdisteltyä sisällön analyysiä ja teoriaohjaavaa sisällön analyysiä.

## Tutkimustulokset: Psykologisen sopimuksen rikkoutuminen
Analyysin perusteella hoitajien psykologinen sopimus rikkoutui kolmella ulottuvuudella:

1.  **Ammatillisten velvollisuuksien laiminlyönti:** Hoitajien vahva arvopohja ohjasi heidän työtään, mutta he kokivat, etteivät voineet toteuttaa ammatillisia velvollisuuksiaan, erityisesti vuorovaikutuksen puutteen vuoksi asiakastyössä.
2.  **Organisaation ja johdon piittaamattomuus sekä kontrollointi:** Nämä tekijät herättivät pettymystä ja vaikuttivat luottamuksen menettämiseen koko terveydenhuoltoalaa kohtaan.
3.  **Epäoikeudenmukainen palkitseminen:** Koettu epäoikeudenmukaisuus heikensi sitoutumista.

Tutkimus osoittaa, että ammatillisten odotusten rikkoutuminen teki hoitajista näköalattomia ja kyseenalaisti organisaation kyvyn täyttää tulevaisuuden odotuksia.

## Johtopäätökset
Tutkimus korostaa, että psykologisen sopimuksen rikkoutuminen on vahvasti kytköksissä työolosuhteisiin, johtamiseen ja organisaatiokulttuuriin. Jatkossa on tärkeää kiinnittää huomiota johtamisen psykologisiin ulottuvuuksiin sekä yhteisten arvojen ja eettisten lähtökohtien korostamiseen sosiaali- ja terveysalalla.

## Kirjoittajat
*   **Minna Kaarakainen**, dosentti, tki-asiantuntija, Kansainvälisyysyksikkö, EU4DUAL
*   **Marjo Ring**, tutkija, Itä-Suomen yliopisto

## Lähteet
*   Gulzar, S., ym. (2022). Exploring the psychological contract breach of nurses in healthcare: an exploratory study. *Asian-Pacific journal of business administration*.
*   Henderson, K. E., & O’Leary-Kelly, A. M. (2021). Unraveling the Psychological Contract Breach and Violation Relationship: Better Evidence for Why Broken Promises Matter. *Journal of Managerial Issues*, 33(2), 140–156.
*   KEVA (2022). Eläköitymisennuste 2022–2041.
*   Morrison, E., & Robinson, S. (1997). When employees feel betrayed: A model of how psychological contract violation develops. *Academy of Management Review*, 22(1), 226-256.
*   Ring, M., & Kaarakainen, M. (2023). ”Palkka on tietysti yksi syy, mutta ei suurin” – psykologisen sopimuksen rikkoutuminen hoitajien alanvaihdon taustalla. *Focus Localis*, 51(4).
*   Ring, M., Laulainen, S., & Rissanen, S. (2019). Psykologinen sopimus sosiaali-ja terveydenhuollossa–Narratiivinen kirjallisuuskatsaus. *Työelämän tutkimus*, 17(2), 88-102.
*   Rodwell, J., & Gulyas, A. (2015). Psychological contract breach among allied health professionals. *Journal of Health Organization and Management*, 29(3), 393–412.
*   Rodwell, J., Gulyas, A., & Johnson, D. (2022). The new and key roles for psychological contract status and engagement in predicting carious performance behaviors of nurses. *International journal of environmental research and public health*, 19(21):13931.
*   Rodwell, J., & Johnson, D. (2022). The state of the psychological contract, justice and engagement drive nurses´ performance behavior. *International journal of environmental research and public health*, 19(20):13505.
*   Rousseau, D., Tomprou, M., & Montes, S. (2013). Psychological Contract Theory. Teoksessa Kessler, Eric (toim.) *Encyclopedia of Management Theory*. SAGE Publications.
*   Tevameri, T. (2021). Katsaus sote-alan työvoimaan. *TEM toimialaraportit*.
*   Van Aerschot, L., ym. (2022). Psychophysical burden and lack of support: Reasons for care workers’ intentions to leave their work in the Nordic countries. *International Journal of Social Welfare*, 31(3), 333-346.