# Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien hyödyntäminen muistisairaiden parissa - Savonia-AMK

> Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät (AAC) voivat parantaa muistisairaiden elämänlaatua, osallisuutta ja päätöksentekokykyä, kun puhekyky heikkenee.

## Johdanto AAC-menetelmiin
Puhe on yleensä ihmisen ensisijainen keino kommunikoida. Joskus puhekyky voi jäädä kehittymättä tai sen voi menettää osittain tai kokonaan. Puhetta tukevat ja/tai korvaavat kommunikaatiomenetelmät eli AAC-keinot (Augmentative and Alternative Communication) tulevat silloin tarpeellisiksi. 

*   **Korvaava kommunikointikeino:** Käytetään, kun ihminen ei käytä kommunikoinnissaan ollenkaan puhetta.
*   **Puhetta tukeva keino:** Käytetään, kun puhe on puutteellista eikä henkilö tule ymmärretyksi.
*   **Esimerkkejä:** Kuvat, tukiviittomat, kirjoittaminen ja piirtäminen.

## Muistisairaudet ja kommunikaation haasteet
Muistisairaus heikentää muistia sekä tiedonkäsittelyn osa-alueita, mikä vaikuttaa toiminnanohjaukseen, näönvaraiseen hahmottamiseen ja kielellisiin toimintoihin. Suomessa on noin 120 000 ihmistä, jotka kärsivät dementiaoireyhtymätasoisista muistisairauksista, ja määrän arvioidaan nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. On tärkeää pohtia keinoja tilanteisiin, joissa sanat katoavat ja oman mielipiteen ilmaisu tuottaa haasteita.

## AAC-keinojen hyödyt muistisairaiden hoidossa
Kansainvälisten tutkimusten mukaan AAC-keinojen käyttö:
*   Vahvistaa osallisuutta, päätöksentekoa ja vuorovaikutustilanteita.
*   Luo parempaa elämänlaatua.
*   Voi vähentää aggressiivista käyttäytymistä.

Olennaista on aloittaa harjoittelu hyvissä ajoin diagnoosin jälkeen. Puheterapeuttipalveluita tulisi hyödyntää, jotta muistisairaalle löydetään hänen vahvuuksiinsa sopiva menetelmä ennen kuin puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä ilmenee merkittäviä haasteita.

## Yhteisön rooli kommunikaatiossa
Muistisairaan lisäksi perheenjäsenten ja hoitohenkilökunnan tulisi opetella käyttämään samaa kommunikointimenetelmää. Läheisten merkitys on suuri, sillä he voivat toiminnallaan joko heikentää tai edistää henkilön motivaatiota kommunikointiin. Yhteinen menetelmä varmistaa, että muistisairas tulee ymmärretyksi ja kykenee ylläpitämään kommunikointitaitojaan.

## Talking Mats -menetelmä
Talking Mats (keskustelumatto-menetelmä) on suunniteltu tukemaan ymmärtämis- ja puhevaikeuksien omaavien mielipiteenilmaisua. Menetelmässä hyödynnetään kuva- tai sanakortteja:
1.  **Aihekortit:** Keskustelun aihe.
2.  **Mielipidekortit (asteikko):** Esimerkiksi ”hyvä – ei mielipidettä – huono”.
3.  **Mielipiteen kohdekortit:** Kysymykset, kuten ”Mitä mieltä olet bingosta?”.

Menetelmän avulla muistisairas voi osallistua omaa elämäänsä koskeviin keskusteluihin ja tehdä itsenäisiä päätöksiä.

## Arjen tuki ja tulevaisuuden näkymät
Kuvien käyttö voi tukea arkea ja muistia:
*   **Strukturoitu päiväohjelma:** Muistuttaa syömisestä, peseytymisestä ja lääkkeiden otosta.
*   **Tarpeiden ilmaisu:** Kuvien avulla muistisairas voi kertoa, mitä tarvitsee tai haluaisi tehdä.

Vaikka AAC-menetelmiä hyödynnetään laajasti esimerkiksi lasten ja kehitysvammaisten parissa, niiden käyttö muistisairaiden kohdalla ei ole Suomessa vielä kovin yleistä. Menetelmillä on kuitenkin suuri potentiaali tukea muistisairaiden mielipiteiden ilmaisua, toiminnanohjausta ja turvallisuuden tunnetta.

***

**Kirjoittaja:** Elina Mäkikyrö, sosionomiopiskelija, Savonian ammattikorkeakoulu, elina.makikyro@edu.savonia.fi