# Savonia-artikkeli: Rakentamisen kiertotalouden edistäjät äänessä Kuopiossa

16.11.2026 [Artikkelit](https://www.savonia.fi/artikkelit)[Bio- ja kiertotalous](https://www.savonia.fi/bio-ja-kiertotalous)[TKI](https://www.savonia.fi/tki)

Mistä on kyse, kun ohjelman mukaan samassa tilassa pääsevät ääneen RAKKI, VASARA ja RYSKE? Tietysti Kuopion Matkus Luupissa 3.11.2026 järjestetystä Rakentamisen kiertotalousaamupäivästä! Tyhjän melun sijaan tilaisuudessa pidettiin ääntä rakentamisen kiertotalouden edistämisen puolesta. Paikanpäälle oli saapunut huikea joukko asiasta kiinnostunutta yleisöä, yhteensä 35 henkeä.

Tilaisuuden järjestelyistä vastasivat Elävä säätiön Rakennusmateriaalit kiertoon (RAKKI) -hanke sekä Savonian ja YSAO:n yhteinen Vastuullinen Savon rakentamis- ja maarakentamisala (VASARA) -hanke.

## Paikalliset rakentamisen kiertotaloushankkeet esillä

Aamupäivän virallisen osuuden avasi aamukahvien jälkeen Elävä säätiön Rakki-hankkeen esittely, projektipäällikkö **Maari Haikosen** toimesta. Haikonen kertoi, että Rakki-hanke tarjoaa yhteistyökumppaneille uudelleenkäyttökartoituksia ja uudelleenkäyttöprosessin organisointia, suunnittelua, konsultointia sekä koulutuksia aiheeseen liittyen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on koota yhteen uudelleenkäyttötoimijoiden verkostoa, luoda yhtenäinen malli uudelleenkäyttökartoitusten tekemiseen ja mahdollisesti myös myydä uudelleen käytettäviä tuotteita. Haikosen mukaan uudelleenkäyttö voi tuoda yrityksille ja muille toimijoille potentiaalisia säästöjä esimerkiksi jätemaksuissa, hankintakuluissa ja logistiikassa. Uudelleenkäyttö tarjoaa myös mahdollisuuksia täysin uudelle liiketoiminnalle.

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö **Ville Leinonen** esitteli vuorollaan Vasara-hanketta. Leinosen mukaan Vasara pitää sisällään kaksi hanketta: Savonian ja Ylä-Savon ammattiopiston ryhmähankkeena toteutettavan kehityshankkeen sekä YSAO:n koordinoiman investointihankeen. Leinonen kertoi, että kehityshankkeen yhtenä keskeisenä teemana on rakentamis- ja maarakentamisalan kiertotalouden verkostotyö. Verkoston kehittämisen lisäksi hanke tukee eri tavoin rakennusalan toimijoiden vastuullisuustyötä. Hankkeessa tuotetaan esimerkiksi erilaisia työkaluja yritysten vastuullisuusraportoinnin ja vastuullisuusviestinnän tueksi, laaditaan tuotekortteja uusiomaa-aineksille sekä laskureita uusiomaa-ainesten käytön kustannus- ja ympäristövaikutusten tarkasteluun. Hankkeen piloteissa selvitetään muun muassa materiaalin arvoa paremmin säilyttäviä käyttötapoja purkubetonille sekä hukka- ja purkupuulle.

Lopuksi Leinonen valotti YSAO:n investointihankkeen sisältöä ja alustavaa aikataulua. Investointihanke pitää sisällään pyrolyysilaitteiston hankinnan YSAO:n Peltoniemen toimipisteeseen, Iisalmeen. Laitteiston odotetaan saapuvan Iisalmeen loppuvuodesta 2026 ja sen arvioidaan olevan toimintavalmiudessa keväällä 2027. Pyrolyysilaitteistolla on tarkoitus tuottaa hankkeen aikana biohiiltä esimerkiksi alimman luokituksen purkupuusta.

Kuva 1: Maari Haikonen ja Ville Leinonen avasivat tapahtuman RAKKI- ja VASARA-hankkeen terveisillä.

## Ryskettä pohjoisesta

Seuraavaksi tilaisuudessa kuultiin rakentamisen kiertotalouden terveisiä oman maakunnan ulkopuolelta, kun Oulun seudulla ja Pohjois-Suomessa toimiva Rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämisryhmä RYSKE esitteli toimintaansa. Vasara-hankkeen edustajat kävivät viime elokuussa seminaarimatkalla Oulussa ja tietysti oli kohteliasta pyytää oululaisia vastavierailulle Savon sydämeen. RYSKE:en edustajana paikalle oli saapunut kestävän rakentamisen asiantuntija **Kasper Karjalainen** A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä.

Karjalaisen kertoman mukaan RYSKE-ryhmä on saanut alkunsa Oulun yliopiston koordinoiman PURKU-hankkeen tukemana vuonna 2025, mutta hankkeen loputtua se on jatkanut toimintaansa Pohjois-Suomen Rakennusklusterin alaisuudessa. RYSKE kokoaa yhteen hajallaan olevan tiedon ja osaamisen yhteiseksi tekemiseksi, ja sen tavoitteena on tehdä kiertotalouden ratkaisut osaksi normaalia rakentamista ja purkamista. RYSKE-ryhmällä on jo laaja ”jäsenkunta”, johon kuuluu toimijoita muun muassa kuntasektorilta, tutkimus- ja oppilaitoksista sekä alueen yrityksistä. Mukana toiminnassa on myös INFRA ry, joka osaltaan toimii viestinvälittäjänä ryhmän ja alan PK-yritysten välillä. Karjalainen painotti, että RYSKE:essä ei ole kyse pelkästään verkostosta ja sen toiminnasta, vaan yhteisestä tavasta edistää kiertotaloutta ja luoda pysyviä käytännön toimintamalleja.

Kuva 2: Kasper Karjalainen esittelemässä RYSKE-ryhmän toimintaa.

## Pohjois-Savossakin voidaan toimia suunnannäyttäjänä

Yleisesti on ehkä totuttu ajattelemaan, että rakentamisessa uudet toimintamallit leviävät vasta valmiiksi hiottuina pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Tätä näkemystä haastettiin rakentamisen kiertotalousaamupäivän päätteeksi, kun viimeisessä puheenvuorossa kuultiin erittäin mielenkiintoinen esitys Kuopion GTK:n rakennuksen ontelolaattojen ehjänä purkamisesta ja uudelleenkäytöstä. Tätä Pohjois-Savon leveysasteilla ja valtakunnallisestikin edistyksellistä esimerkkitapausta oli esittelemässä Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö **Outi Hiltunen**.

Alkuvuodesta 2026 toteutetun GTK:n rakennuksen purku-urakan yhteydessä irrotettiin Hiltusen mukaan ehjänä 28 kpl (n. 400 m2) yläpohjan ontelolaattoja. Ontelolaatat käytetään kunnostuksen ja testauksen jälkeen uudelleen GTK:n uuden koetehtaan rakentamisessa Outokummussa. Uudelleenkäytettävien ontelolaattojen asennus uudiskohteeseen oli jo aloitettu lokakuussa ja asennustyö on tarkoitus saattaa loppuun marraskuun aikana. Hiltusen kattavassa esityksessä tuotiin esille ontelolaattojen uudelleenkäyttöprosessin eteneminen vaiheittain sekä tarkastelut uudelleenkäytön ympäristövaikutusten osalta. Hiltunen kertoi, että ontelolaattojen uudelleenkäytön laskennalliset materiaalisäästöt olivat 152 tkg ja vaikutus GTK:n uudiskohteen elinkaaren hiilijalanjälkeen -0,1 kgCO2e/m2/a, eli n. -0,5 %. Vähäinen vaikutus hiilijalanjälkeen selittyy Hiltusen mukaan uudelleenkäytettävien ontelolaattojen melko pienellä pinta-alalla. Vaikutus hiilijalanjälkeen olisi ollut huomattavampi, jos purkukohteen kaikki ontelolaatat olisi käytetty uudelleen. Kokeilun kustannusvaikutuksia Hiltunen ei halunnut lähteä avaamaan enempää, mutta totesi ontelolaattojen uudelleenkäytön olleen kustannuksiltaan kalliimpaa, kuin vastaavien rakenneosien hankkiminen uutena. Myös kustannukset neliömetriä kohti olisivat olleet pienemmät, mikäli uudelleenkäytettäviä ontelolaattoja olisi ollut enemmän. Hiltusen mukaan kokeilusta saatiin kuitenkin hyvää aikataulu- ja työmenekkitietoa, jota pystytään hyödyntämään, kun vastaavia hankkeita lähdetään toteuttamaan jatkossa muualla. Lopuksi Hiltunen totesi, että rakennusosien uudelleenkäyttö vaatii huolellista ennakkosuunnittelua ja tavoitteiden asettaminen tulisi tehdä jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Kuva 3: Outi Hiltunen Senaatti-kiinteistöiltä kertomassa konkreettisia esimerkkejä rakentamisen kiertotaloudesta.

## Tuleva muutos tehdään yhdessä, rohkeita suunnannäyttäjiäkin tarvitaan

Yhteistyön merkitys korostui päivän esitysten lisäksi myös niiden jälkeen käydyissä keskusteluissa, missä todettiin, että kiertotaloutta ei voi tehdä yksin. Rakki- ja Vasara-hankkeet kokoavat yhdessä alueellista rakentamisen kiertotalouden toimijoiden verkostoa, jonka kautta alan toimintamallin muutosta voidaan viedä Pohjois-Savossa eteenpäin. Paikalliset hankkeet tulevat pitämään jatkossakin yhteyttä RYSKE-ryhmän kanssa. Myös muiden maakuntien hankkeiden ja sidosryhmäverkostojen kanssa on jo avattu yhteistyötä vierailujen ja esiintymiskutsujen muodossa. Ehkä tulevaisuudessa rakentamisen kiertotalouden ympärille kehittyykin aktiivinen alueellisten yhteistyöverkostojen verkosto.

Rakentamisen kiertotalous tarvitsee yhteistyöverkostojen lisäksi suunnannäyttäjiä, joilla on rohkeutta ja resursseja testata uusia toimintatapoja. Isompien toimijoiden, kuten esimerkiksi Senaatin, on mahdollista toimia suunnannäyttäjänä rakennusalalla. Joidenkin mielestä se on myös niiden velvollisuus. Senaatin kokeilu ontelolaattojen ehjänä purkamisesta ja uudelleenkäytöstä onkin todella tervetullut ja merkityksellinen tiedon lisäämisen näkökulmasta. Kokeilujen kautta saaduilla opeilla purkamisen ja rakentamisen prosesseja voidaan lähteä jalostamaan edelleen, ja ajan myötä uudelleenkäytön toimintamallit muuttuvat toivottavasti myös taloudellisesti kannattaviksi. Tähän voi löytyä ratkaisu uusien liiketoimintamallien tai uusien yritysten kautta.

*Vasara- ja Rakki- hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia kiertotalouden kehityshankkeita.*

#### Kirjoittajat

Ville Leinonen, TKI-Asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

![Elävä säätiön, Savonia-ammattikorkeakoulun, RAKKIn, VASARAn ja Euroopan unionin logot.](https://www.savonia.fi/app/uploads/2026/11/kuva_4_hankkeiden_logobanneri.jpg)
