# Riittävä ruokailuaika on turvattava kouluissa – heijastuu hyvinvointiin, oppimiseen ja kunnan talouteen

> Vain kolmasosassa (33 %) kouluista oppilailla on aikaa ruokailla vähintään 25 minuuttia.

## Ruokailuajan merkitys hyvinvoinnille ja oppimiselle
Vain kolmasosassa (33 %) kouluista oppilailla on aikaa ruokailla vähintään 25 minuuttia. Joka kymmenennessä koulussa oppilaat joutuvat täyttämään vatsansa alle vartissa. Tuoreimman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) TEA-tiedonkeruun perusteella ruokailuun käytettävä aika ei ole muuttunut viime vuosina parempaan suuntaan.

”Kiireinen ruokailu heikentää oppimista ja hyvinvointia. Ja näkyy lopulta myös kuntien kustannuksissa”, korostaa erityisasiantuntija Kaisa Kähkönen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Kouluruokailusuosituksen mukaan ruokailu on osa opetusta ja hyvin rytmitettyä koulupäivää. Riittävä ja rauhallinen aika on perusedellytys sille, että lapset ehtivät syödä, jaksavat keskittyä ja omaksuvat terveyttä tukevia ruokailutottumuksia.

## Haasteet ja seuraukset
Erityisesti yläkouluikäisillä liian lyhyt ruokailuaika voi johtaa siihen, että ruokailuun ei osallistuta lainkaan. Ruokakasvatuksen asiantuntija Saila Paavola Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta huomauttaa, ettei ole motivoivaa käyttää suurta osaa ajasta jonottamiseen. Jos ruokailuhetkestä tulee aikapaineessa toteutettu suoritus, rauhallinen tauko ja ruokapöytäkeskustelut jäävät puuttumaan.

Lisäksi riittävä ruokailuaika voi vähentää ruokahävikkiä. Kun oppilas voi luottaa siihen, että lisää ehtii hakea, lautasta ei tarvitse kasata kukkuroilleen varmuuden vuoksi.

## Taloudelliset vaikutukset ja HYTE-kerroin
Kouluruokailu on myös taloudellinen mahdollisuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa, HYTE-kerroin, palkitsee kuntia konkreettisista toimista lasten ja nuorten arjessa. Yksi arvioitava osa-alue on kouluruokailusuosituksen noudattaminen, jossa huomioidaan ruokailuun käytettävä aika ja lounaan ajankohta.

HYTE-kerroin vaikuttaa suoraan kunnan saamiin peruspalvelujen valtionosuuksiin. Kaisa Kähkönen muistuttaa, että onnistunut hyvinvoinnin edistäminen on tuonut joillekin kunnille satojen tuhansien eurojen lisärahoituksen. On ristiriitaista, että ruokailuun varattu aika on yksi heikoimmin toteutuvista suosituksista, vaikka kunta voi vaikuttaa siihen suoraan omilla päätöksillään.

## Ratkaisuja ruokailun kehittämiseen
Lyhyen ruokailuajan taustalla ovat usein ahtaat tilat, lukujärjestyshaasteet ja opettajien valvontavuorojen rytmittäminen. Ratkaisuina on käytetty:
* Ruokailuvuorojen porrastamista.
* Luokkaruokailua.
* Ruokailutilojen huomioimista koulurakennusten suunnittelussa ja peruskorjauksissa.

## Työkaluja kehittämiseen
* **Valtuustoaloitepohja:** Oman kunnan päätöksentekoon.
* **Arviointityökalu:** Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointiin.
* **Maistuva koulu -toimintamalli:** Käytännön kehittämiseen.

*Artikkeli on kirjoitettu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa kouluruokailun kehittämishankkeessa, joka on osa kansallista Terveydeksi-ohjelmaa.*

## Yhteystiedot
* **Saila Paavola**, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry, saila@ruokakasvatus.fi, p. 040 837 5680
* **Kaisa Kähkönen**, erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, kaisa.kahkonen@savonia.fi, p. 044 785 6158