# Ruokakasvatus edistää terveyttä ja kestäviä ruokailutottumuksia - Savonia-AMK > Ruokakasvatuksella tavoitellaan terveellisiä ruokailutottumuksia sekä myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen. ## Ruokakulttuurin merkitys ja muutos Ruoka on merkittävä osa jokaista päiväämme. Ruokakulttuuri tarkoittaa ruuan ympärille rakentuvia tapoja, arvoja ja merkityksiä, jotka ohjaavat ruokavalintojamme ja heijastuvat arkeen, tuotantoon ja yhteiskuntaan. Suomalainen ruokakulttuuri perustuu paikallisiin raaka-aineisiin, perinteisiin ja sesonkeihin, ja se tukee kansallista ja alueellista identiteettiä. Ruokakulttuuri on jatkuvassa muutoksessa kuluttajien valintojen, kansainvälistymisen, kasvatuksen ja trendien myötä. Sen merkitys näkyy myös ruuan arvostuksessa, vastuullisuudessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. ## Ruokakasvatus ja ruokajärjestelmän ymmärtäminen Arvostus ruokaa kohtaan vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja ruokakulttuurin kehitykseen. Ruokatottumukset muotoutuvat jo varhain läheisten esimerkin kautta. Arvostusta voidaan lisätä yhdessä syömisen, ruuan valmistuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Osallistavan ruokajärjestelmän tehtävä on lisätä tietoisuutta ja arvostusta ruuan tuotantoon. Viestintä lisää ymmärrystä ruokakulttuurista ja ruokahävikin pienentämisen merkityksestä. Ruokalähettilästoiminta tehostaa ruokakasvatusta, ja esimerkiksi MTK:n maatilaoppaat järjestävät oppitunteja kouluihin ja päiväkoteihin. Parasta ruokaa Suomesta –somekampanja on puolestaan loistava esimerkki sosiaalisen median voimasta. Tiedotusvälineiden kanssa tehtävä yhteistyö auttaa nostamaan esiin ruokakulttuurimme myönteisiä mielikuvia. Ruokakansalaisuutta voidaan edistää esimerkiksi kaupunkiviljelyn, kumppanuusmaatalouden ja ruokapiiritoiminnan avulla, joissa ihmiset pääsevät itse osallistumaan ruuan kasvatukseen ja ostamaan tuotteita suoraan tuottajilta. Myös koko perheen televisio-ohjelmat, kuten Illallinen kansallismaisemassa, Koko Suomi leipoo ja Suomalainen menestysresepti, luovat positiivisia mielikuvia ja vaikuttavat ruokakulttuurin kehitykseen. ## Ruokakasvatus osana hyvinvointia Ruokakasvatuksella tavoitellaan terveellisiä ruokailutottumuksia sekä myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Sen tehtävä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ruokailun iloa ja tasapainoista ruokasuhdetta. Ruokakasvatus on olennainen osa varhaiskasvatusta ja koulutusta, sillä se luo pohjan terveellisille elämäntavoille. Kokonaisuudessaan ruokailoa pyritään edistämään lapsen kaikissa kasvuympäristöissä: kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja terveydenhuollossa. Ruokasuhteen kehittyminen alkaa jo lapsuudessa sisältäen oivalluksia ruoan alkuperästä, kulttuurista ja kehon viesteistä. Lapset ottavat mallia aikuisten puheista ja asenteista, joten positiivinen keskustelu ruuasta on ensiarvoista. Ruokakasvatus tukee kestävien elämäntapojen omaksumista ja tarjoaa apua medialukutaidon kehittymiseen sosiaalisen median ja kehopaineiden keskellä. Ruokakasvatuksen edistämiseksi on keskeistä, että perheet ja kolmas sektori saadaan mukaan sen toteuttamiseen. ## Safkan jäljillä -hanke Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille -hanke tarjoaa konkreettisia oppimiskokemuksia nuorille muun muassa tilavierailujen ja oppimateriaalien kautta, tuoden näkyväksi ruuan alkuperän ja tuotantoketjun eri vaiheet. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä maataloudesta ja kestävistä ruokavalinnoista. Mukana toteutuksessa ovat myös Savonian agrologiopiskelijat, jotka jalkautuvat kouluihin pitämään oppitunteja näistä teemoista. Tämän kaltaiset toimintamallit vahvistavat lasten ja nuorten ruokasuhdetta ja tukevat opetussuunnitelman tavoitteita käytännönläheisellä tavalla. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaviraston kautta. ## Tutkimus ruokakasvatuksen tavoitteista Ravitsemustieteilijä Aija Laitisen väitöskirja “Kohti systemaattisesti toteutuvaa ruokakasvatusta: Tutkimus ruokakasvatuksen tavoitteista ja sen toteutukseen vaikuttavista tekijöistä alakoulussa” (2025) tarkastelee alakoulujen ruokakasvatusta ja sen toteutukseen vaikuttavia tekijöitä. Laitinen korostaa tutkimuksessaan ruokakasvatuksen merkitystä lasten terveyden ja kestävien ruokailutottumusten edistämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin ruokakasvatuksen asiantuntijoiden ja opetusalan ammattilaisten näkemyksiä ruokakasvatuksen tavoitteista ja toteutuksen haasteista. Lopputuloksena muodostui kokonaiskuva ruokakasvatuksen teemoista ja 42 konkreettista oppimistavoitetta alakouluille. Suurimpina haasteina havaittiin ajan ja resurssien puute. Jotta ruokakasvatus toteutuisi systemaattisesti, se tulisi integroida opettajankoulutukseen, paikallisiin opetussuunnitelmiin ja koulujen lukuvuosisuunnitteluun. Johtopäätöksenä todetaan, että vahva johtaminen, yhteistyö ja yhteiset toimintatavat kouluyhteisössä voivat parantaa ruokakasvatuksen vaikuttavuutta. ## Ruokapoliittinen visio 2030 Valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon vision mukaan vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat nauttivat kestävästi ja eettisesti tuotettua paikallista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi ruokakasvatusta ja kouluruokailua tulee kehittää sekä kuluttajien tietoisuutta paikallisesta ruuasta, ruokakulttuurista ja ruokakasvatuksesta lisätä viestinnän keinoin. Toimenpidesuosituksissa korostetaan, että ruoka- ja ravitsemusnäkökulmat tulee sisällyttää varhaiskasvatukseen, peruskoulun ja lukion oppiaineisiin sekä opettajankoulutukseen. ## Lisätietoja * **Hankkeen verkkosivut:** [https://safkanjaljilla.savonia.fi/](https://safkanjaljilla.savonia.fi/) * **Someseuranta:** #SafkanJäljillä **Kirjoittaja:** Janina Sivonen Projektiasiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu janina.sivonen@savonia.fi ## Lähteet * Maa- ja metsätalousministeriö 2017. Ruoka2030 – Suomiruokaa meille ja maailmalle. Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta. * Neuvokas perhe n.d. Mitä on ruokakasvatus? Verkkosivusto. * Laitinen, Aija 2025. Kohti systemaattisesti toteutuvaa ruokakasvatusta: Tutkimus ruokakasvatuksen tavoitteista ja sen toteutukseen vaikuttavista tekijöistä alakoulussa. Väitöskirjatutkimus. Itä-Suomen Yliopisto. * Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. * Ruokakasvatustusyhdistys Ruukku ry n.d. Ruokakasvatus – mitä se on? Verkkosivusto.