# Ruutuaikaa vai oppimisaikaa? Digitaalisuus 5–6-vuotiaiden kehityksen tukena

> Digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö kehittää lasten digitaalista osaamista ja voi tarjota tukea oppimiselle.

## Digitaalisuus varhaiskasvatuksessa
Digitaalisuus on nykyään vahvasti läsnä yhteiskunnassamme, ja sen vaikutus ulottuu luonnollisesti myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kenttään. Teknologian kehitys on tuonut mukanaan monenlaisia digitaalisia oppimisympäristöjä – sovelluksia, alustoja, digitaalisia työkaluja ja laitteita. On tärkeää ymmärtää, että digitaalisen oppimisympäristön käsite on laaja ja siihen liittyy erilaisia näkemyksiä (Veletsianos 2016, 242).

## Digitaalinen osaaminen ja medialukutaito
Digitaalinen osaaminen on yksi keskeisimmistä laaja-alaisen osaamisen muodoista, ja sen kehittäminen on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen perustehtäviä. Aikuisten vastuulla on tukea lapsia digitaalisen maailman ymmärtämisessä, laitteiden turvallisessa käytössä sekä medialukutaidon kehittämisessä.

## Digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyt
Tutkimusten mukaan digitaaliset oppimisympäristöt voivat tarjota merkittäviä etuja:
* **Yksilöllinen oppiminen:** Mahdollistaa oman oppimistahdin ja sisällön räätälöinnin lapsen kiinnostuksen mukaan (Mantilla & Edwards 2019; Laakso, Korhonen & Hakkarainen 2021).
* **Pelillistäminen:** Tehokas tapa harjoitella ongelmanratkaisukykyä, yhteistyötaitoja ja luovuutta (Berisha 2023).

## Tasapaino ja pedagoginen harkinta
Liiallinen ruutuaika voi olla haitallista ja se on yhdistetty tarkkaavaisuusongelmiin, unihäiriöihin ja sosiaaliseen eristäytymiseen (Przybylski & Weinstein 2019; Song ym. 2023). Digitaalisuuden käytön on aina oltava pedagogisesti perusteltua, eikä se saa syrjäyttää lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta tai perinteistä leikkiä ja liikuntaa.

## Opettajan rooli digitaalisessa oppimisessa
Opettajan tehtävänä on toimia oppimisen ohjaajana ja mahdollistajana. Tämä edellyttää:
* Pedagogisten periaatteiden ja teknologian yhdistämistä.
* Sopivien työkalujen valintaa ja oppimistehtävien suunnittelua.
* Digitaalisten oppimateriaalien laadun kriittistä arviointia.
* Tasa-arvon edistämistä huomioimalla lasten erilaiset lähtökohdat digitaalisten laitteiden käytössä.

## Lähteet
* Berisha, A.-K. ym. 2023. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen digitalisaation tavoitetila. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:11.
* DigiCompEdu. n.d. Digital Competence Framework for Educators. Euroopan komissio.
* Laakso, N.L., Korhonen, T.S. & Hakkarainen, K. 2021. Developing students’ digital competences through collaborative game design. Computers & Education Volume 174.
* Mantilla, A. & Edwards, S. 2019. Digital technology use by and with young children: A systematic review for Statement on Young Children and Digital Technologies. Australasian Journal of Early Childhood, 44(2), 182–195.
* Merjovaara, O., Nousiainen, T., Turja, L. & Isotalo, S. 2020. Digital Stories with children: Examining Digital story telling as pedagogical process in ECEC. Journal of Early Childhood Education Research 9(1): 99–123.
* OKM 2023. Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:17.
* Opetushallitus 2023. Laaja-alainen osaaminen ja oppimisen alueet varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Video.
* Przybylski, A. K. & Weinstein, N. 2019. Digital Screen Time Limits and Young Children’s Psychological Well-Being: Evidence From a Population-Based Study. Child Development, 90(1).
* Song, K. ym. 2023. Youth Screen Media Activity Patterns and Associations With Behavioral Developmental Measures and Resting-state Brain Functional Connectivity. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry.
* Veletsianos, G. 2016. Digital Learning Environments. Teoksessa Rushby, N. & Surry, D. The Wiley Handbook of Learning Technology, 242–260.