# Sairaanhoitajan ammatin vetovoimaisuus - Savonia-AMK

> Sairaanhoitajan työn vetovoimaisuuden arviointi tutkimusten kautta.

## Sairaanhoitajan työn muuttuva kuva
Sairaanhoitajan työtä pidetään toisinaan ”kutsumusammattina”, jolloin palkkauksen ja työn vaativuuden välinen epäsuhta ei ole ollut este alalle hakeutumisessa. Toisaalta sairaanhoitajan työ on tullut viime vuosina tunnetuksi median kautta esimerkiksi työtaisteluiden näkökulmasta, jolloin hoitajat ovat vaatineet parempia työehtoja ja palkkausta. Myös yksittäisiä sekä joukkoirtisanoutumisia on nähty. Koska kunta-alan sote-työehtosopimuksen piirissä on yhteensä jopa 180 000 työntekijää, merkittävät palkankorotukset tarkoittaisivat veronmaksajille jopa miljardien eurojen menolisäystä.

Hoitajapula suurten ikäluokkien eläköityessä on pakottanut päättäjät pohtimaan alan tulevaisuutta, muun muassa hoitajien ammatillisen asiantuntijuuden ja urapolkujen kehittämisessä. Sairaanhoitajilla on hyvin laaja ja monipuolinen toimenkuva, jota kukaan muu ammattiryhmä ei pysty korvaamaan.

## Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutukset
Vuoden 2023 alusta voimaan astunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus siirsi yli 200 000 suomalaista uuden työnantajan palvelukseen. Uudistus on aiheuttanut muutoksia henkilöstön määrään, johtamiseen ja kehittämiseen sekä lisännyt keskustelua henkilöstömitoituksista ja riittävyydestä. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi hyvinvointialueilla on toteutettu myös muutosneuvotteluita, joissa on irtisanottu työntekijöitä.

## Motivaatiotekijät ja uramahdollisuudet
Sairaanhoitajan koulutusta pidetään tärkeänä, haastavana ja ihmisläheisenä. Opiskelijat hakeutuvat alalle halusta auttaa ihmisiä ja tehdä asiakaspalvelutyötä. Työn monipuolisuus, jatkuva ammattitaidon ylläpitäminen ja laajat jatkokouluttautumismahdollisuudet lisäävät alan vetovoimaisuutta.

Sairaanhoitajat työskentelevät monipuolisissa tehtävissä:
* Sairaaloissa (akuutti- ja leikkaushoitotyö)
* Lasten- ja perheiden parissa
* Mielenterveystyössä
* Iäkkäiden hoitotyössä (kodit ja palvelukeskukset)
* Edustajatehtävissä (lääke-, väline- ja laite-edustajat)
* Järjestöissä (esim. Veripalvelu, Suomen Punainen Risti)

Hoitajilla on mahdollisuus edetä akateemisella uralla, ja tuhannet hoitajat ovat suorittaneet maisterin tai tohtorin tutkinnon, työskennellen muun muassa koulutuksen, politiikan, liiketalouden ja tutkimuksen parissa.

## Työssä viihtyminen ja sitoutuminen
Hoitoalan vetovoimaisuuden lähtökohtana ovat ihmisläheisyys, konkreettiset tulokset ja työn vaihtelevuus. Sitoutumista edistävät:
* Yhteenkuuluvuuden tunne ja työkavereiden tuki
* Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri
* Mahdollisuus pyytää tukea matalalla kynnyksellä
* Arvostava johtaminen
* Positiivinen palaute ja keskinäinen kunnioitus

Tutkimusten mukaan työssä viihtymistä heikentävät työaikojen sopimattomuus perhe-elämään, liian suuri potilasmäärä ja palkan suhde työn vaativuuteen. Sitoutuneisuutta voidaan lisätä selkeyttämällä työnkuvaa, parantamalla työvuorosuunnittelua ja vähentämällä hallinnollista raportointia.

## Digitalisaation rooli
Digitalisaatio, kuten etäterveysohjelmat ja älypuhelinsovellukset, on tuonut uusia mahdollisuuksia hoitotyöhön. Nämä ratkaisut vähentävät päivystysten ruuhkautumista ja mahdollistavat etätyön. Tekoälypohjaisten järjestelmien ja virtuaalisten chatbotien odotetaan tulevaisuudessa virtaviivaistavan viestintää potilaiden ja hoitohenkilökunnan välillä.

## Kirjoittajat
* **Nina Martikainen**, sairaanhoitajaopiskelija, Savonia ammattikorkeakoulu
* **Marja Silén-Lipponen**, FT, yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Booth, R, Strudwick, G, McBride, S, O’Connor, S & Lopez A. 2021. Future of Nursing. How the nursing profession should adapt for a digital future. BMJ 373, 1190.
* Hafsteinsdóttir, T, Jónsdóttir, H, Kirkevold, M, Leino-Kilpi, H, Lomborg, K, & Rahm Hallberg, I. 2019. Leadership in Nursing: Experiences from the European Nordic Countries. Springer.
* Hahtela, N. 2019. Sairaanhoitajien työolobarometri 2018. Sairaanhoitajaliiton julkaisu.
* Helander, M, Roos, M, & Suominen, T. 2019. Nuorten sairaanhoitajien näkemyksiä ammatista lähtemisestä. Hoitotiede 31(3), 180—190.
* Hølge-Hazelton, B & Berthelsen, CB. 2021. Why nurses stay in departments with low turnover: A constructivist approach. Nordic Journal of Nursing Research 41(3), 158—165.
* Koehler, T., & Olds, D. 2021. Generational Differences in Nurses’ Intention to Leave. Western Journal of Nursing Research 44(5), 446—455.
* Kortelahti, J & Räsänen, M. 2022. Tampereen ammattikorkeakoulu. TAMKin julkaisut. Kutsumus vai vaativa asiantuntijatyö? – Sairaanhoitajan julkisuuskuva 2020-luvulla.
* Kox, J, Groenewoud, J, Bakker, E, Bierma-Zeinstra, S, Runhaar, J, Miedema, H, & Roelofs P. 2020. Reasons why Dutch novice nurses leave nursing: A qualitative approach. Nurse Education in Practice 47,102848.
* Kuusisto, M, Harmoinen, M, Suominen, T & Roos, M. 2024. Arvostava johtaminen ja hoitotyön vetovoimaisuus terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tutkiva Hoitotyö 22(2), 23—32.
* Nokela, T, Huhtakangas, M, Pesonen, P, Laitinen, J, & Kanste, O. 2021. Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta ja hoitotyöntekijöiden työssä jatkamisen aikeet. Hoitotiede 33(3), 142—153.
* Sairaanhoitaja-lehti 1/2022. Hyvinvointialueet tulevat, miten käy hoitotyön.
* Sairaanhoitoalan vetovoimaisuus ei ole palkasta kiinni. Blogi Skhole.
* Salminen-Tuomaala, M, & Herttuala, N. 2022. Nurse students’ views of factors that increase or decrease the attractiveness of the nursing profession. Clinical Nursing Studies 11(1), 1—10.
* Susan M 2021, KelokkoSuo – Entä Hoitajat? Ortomix Oy. 107—111.
* Szebehely, M, Stranz, A & Strandell, R. 1/2017. Tutkimusartikkeli. Institutionen för social arbete – Socialhögskolan. Stockholms universitet.
* Yle. Työtaistelut 31.3.2022. Mitä tarkoittaa hoitajalakko: saanko hoitoa, jos jalka murtuu tai sairastun syöpään? Etsimme vastaukset kuuteen tärkeimpään kysymykseen.