# Savonia-artikkeli: Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli – Sitä saa mitä tilaa

> Korkeakoulujen rahoitusmalleja uudistettiin rankalla kädellä meneillään olevalle rahoituskaudelle 2021-2024.

## Rahoitusmallin tavoitteet
Nykyisen rahoitusmallin julkaisun yhteydessä silloinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen totesi (Opetus-ja kulttuuriministeriön tiedote 17.1.2019):

”Suomen tavoitteena on oltava, että olemme maailman osaavin kansakunta. Tulevaisuus vaatii enemmän osaamista. Siksi korkeakoulujen rahoituksen korkea taso on turvattava. Rahoitusmalli on työkalu tuon rahoituksen jakamiseen laadun ja vaikuttavuuden perusteella. Uusissa rahoitusmalleissa myös jatkuvan oppimisen painoarvo vahvistuu merkittävästi.”

## Kehitys rahoituskaudella 2021–2024
Tarkasteltaessa keskeisiä rahoitusmallin indikaattoreita, voidaan todeta, että määrällistä vaikuttavuutta on saavutettu. Vertailtaessa vuoden 2022 tuloksia vuoden 2018 vastaaviin:

*   **Avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet:** Kasvaneet yli kaksinkertaisiksi.
*   **Yhteistyöopinnot:** Kasvaneet yli kolminkertaisiksi.
*   **TKI-volyymi:** Kasvanut lähes 50 %.
*   **YAMK-tutkinnot:** Kasvaneet lähes 50 %.
*   **Julkaisujen määrä:** Kasvanut lähes 50 %.
*   **AMK-tutkintojen määrä:** Laskenut 4,4 % vuoden 2018 tasosta.

## Rahoitusmallin ohjausvaikutus
Rahoitusmalli on toiminut vahvana ajurina erityisesti avoimen ammattikorkeakoulun, yhteistyöopintojen ja julkaisujen osalta. On kuitenkin kyseenalaista, tuottavatko esimerkiksi julkaisuihin ohjatut noin 60 miljoonaa euroa vastaavaa vaikuttavuutta.

Huolestuttavinta on ammattikorkeakoulututkintojen määrän heikko kehitys. Rahoitusmallissa on rakenteellinen nurinkurisuus: jos jokainen ammattikorkeakoulu kasvattaisi tutkintomääriä 10 %, tutkintokohtainen rahoitus laskisi noin 9 %. Tämän vuoksi korkeakoulut ovat panostaneet helpompiin, nopeampiin ja riskittömämpiin indikaattoreihin maksimoidakseen kokonaisrahoituksen.

## Tulevaisuuden näkymät
Korkeakoulujen rahoitusmalleja ollaan uudistamassa kaudelle 2025-2028. Olisi toivottavaa, että jyrkkien suunnanmuutosten sijaan pyrittäisiin tutkittuun tietoon ja analyyseihin perustuvaan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Myös poliittinen jatkuvuus on korkeakoulupolitiikassa keskeinen tekijä, sillä ministerivaihdokset voivat vaikuttaa ohjauksen johdonmukaisuuteen.

***

**Kirjoittaja:**
Esa Viklund, koulutusjohtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu