# Arvokkaan kuoleman kohtaaminen vaatii osaamista

> Hoitajat kohtaavat työssään enenevissä määrin kuolevia ihmisiä ja heidän omaisiaan. Tämä vaatii hoitajilta paljon kaiken muun kiireen keskellä.

## Kohtaamisen merkitys
Seuratessa kokeneen hoitajan työtä kuolevan potilaan omaisen tukemisessa, korostuu ammattitaidon merkitys. Aito kohtaaminen ja kuoleman arvokkuuden säilyttäminen vaativat hoitajalta paitsi kokemusta, myös kykyä keskustella todenmukaisesti ja rauhallisesti. Tällainen osaaminen karttuu vuosien varrella sekä käytännön työn että kouluttautumisen kautta.

## Vaadittava osaaminen elämän loppuvaiheen hoidossa
Laadukas elämän loppuvaiheen hoito on monialaista ja vaativaa. Hoitajilla tulee olla laaja-alaista osaamista seuraavista osa-alueista:
* Oirehoito
* Palliatiivisen ja saattohoidon perusteet
* Vuorovaikutus ja kohtaaminen
* Ihmislähtöinen hoito
* Juridiikka ja eettisyys
* Kulttuurinen hoitotyö
* Henkisten ja hengellisten tarpeiden tunnistaminen ja tukeminen

Erityisesti vuorovaikutustaidot korostuvat, sillä kuoleman edessä ihmiset ovat herkimmillään. Vaikka eksistentiaalisten kysymysten käsittely on osa hyvää saattohoitoa, hoitajat kokevat usein epävarmuutta juuri tämän osa-alueen hallinnassa.

## Tasavertaisuus ja palveluiden saatavuus
Jokaisella on oikeus turvalliseen ja hyvään saattohoitoon asuinpaikasta riippumatta, mutta Suomessa palveluiden saatavuus vaihtelee alueellisesti. Hoitajien osaamisessa on todettu eroja, minkä vuoksi perusosaaminen tulee varmistaa yhtenäisellä koulutuksella. Tasalaatuinen hoito edellyttää aktiivista alueellista ja paikallista kehittämisyhteistyötä.

## Työolosuhteet ja jaksaminen
Monet hoitajat kokevat riittämättömyyttä, joka johtuu osaamisen puutteiden lisäksi kiireestä ja henkilöstöresurssien vähyydestä. Työnantajan vastuulla on huolehtia:
* Riittävistä henkilöstöresursseista
* Systemaattisesta osaamisen kehittämisestä
* Säännöllisestä työnohjauksesta saattohoitotilanteisiin

Kuoleman kohtaaminen on raskasta myös ammattilaisille, minkä vuoksi hoitajien työssäjaksamiseen panostaminen on välttämätöntä.

## Kirjoittajat
* **Mervi Hakkarainen**, YAMK-opiskelija (Palliatiivisen hoidon kliininen asiantuntija), Savonia-ammattikorkeakoulu.
* **Elina Turunen**, TtT, sh-diakonissa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu.

## Lähteet
* Hakkarainen, Mervi 2022. Palliatiivisen hoitotyön ja saattohoidon osaaminen perusterveydenhuollossa Pohjois-Savossa. Savonia Ammattikorkeakoulu, Palliatiivisen hoidon kliininen asiantuntija. YAMK opinnäytetyö.
* Lipponen, Varpu & Karvinen, Ikali 2015. Palliatiivista ja saattohoitoa koskevat koulutustarpeet hoitohenkilöstön ja lääkäreiden kuvaamina. Gerontologia. 201, Vol 29 (3), 152–163.
* Saarto, Tiina & Soveri-Finne, Harriet (toim) 2019a. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa. Alueellinen kartoitus ja suositusehdotukset laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön muistioita ja raportteja 2019:14. Helsinki.
* Salin, Sirpa, Melender, Hanna-Leena, Lehto, Juho T & Hökka, Minna 2021. Asiantuntijoiden näkemyksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämis- ja tutkimustarpeista. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021:58. 143–157.
* Vattula, Kati, Rajala, Mira, Kuivila, Heli-Maria, Hökkä, Minna & Kaakinen, Pirjo 2020. Lähihoitajien kokemukset palliatiivisen ja saattohoidon osaamisesta. Hoitotiede; Kuopio Vol. 32 (2) 122–133.
* Vihelä, Mari, Hökkä, Minna & Kaakinen, Pirjo 2020. Potilaiden ja läheisten kokemukset sairaanhoitajan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta. Hoitotiede; Kuopio Vol 32 (4) 275–284.