# Savonia-artikkeli: Automaatiosta apua ammattikeittiöihin?

> Uudessa hankkeessa kehitetään joukkoruokailun ruoanjakelua automatisoimalla osa ruoanjakeluketjusta digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä.

## FoodRobo-hanke
FoodRobo – Ruokarobotiikka ja -automaatioympäristön kehittäminen -hankkeessa kehitetään joukkoruokailun ruoanjakelua automatisoimalla osa ruoanjakeluketjusta hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja. Isommat joukkoruokailun yksiköt toimivat kuin elintarvikealan tai muun teollisuuden teollisuusyksiköt. Kuitenkin useissa joukkoruokailun toimipisteissä on vielä hyvin käsityövaltaisia toimintamalleja, vaikka teollisuuden kaltainen automaatio sekä tehostaisi toimintaa että vähentäisi riskejä liittyen etenkin henkilötietosuojaan ja henkilöresursseihin. FoodRobo -hankkeen toteuttajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella.

## Ruoanjakelun haasteet ja turvallisuus
Sairaaloiden ruokahuollossa osastoille menevät ruokatarjottimet täytetään linjastolla käsin ja tämä toimenpide vaatii monen työntekijän työpanoksen useita kertoja päivässä. Tieto osastolle tulleen potilaan ateriatarpeista välittyy sairaalan keittiöön, joka tulostetaan ruoanjakelua varten yleensä paperisena versiona ateriakortiksi tarjottimelle. Ateriakortista ilmenevät muun muassa erityisruokavalio, allergiat, sekä muu potilaan hoitoa tukeva ravitsemustieto. Käsityövaltaisessa ruoanjakelussa voi tapahtua joskus myös inhimillisiä virheitä muun muassa erityisruokavalioiden jakelussa, jotka voivat aiheuttaa vaikeasti allergiselle henkilölle pahimmillaan henkeä uhkaavan anafylaktisen shokin. Automatisoiduilla työvaiheilla ja digitaalisilla työvälineillä voitaisiin vähentää myös tällaisten tilanteiden riskiä.

## Pilotoinnit: Cobotit ja konenäkö
FoodRobo –hankkeessa pilotoitiin Servican linjastolla lasin siirtäminen cobotin ja konenäön avulla tarjottimelle. Yhteistoiminnalliset robotit (collaborative robots) eli cobotit ovat pieniä, automatisoituja robotteja, jotka voidaan ohjelmoida toteuttamaan tuotannon eri tehtäviä. Cobotin liikkuvuusnopeus ja sijoittaminen mahdollistavat, että ihminen voi työskennellä turvallisesti niiden kanssa ilman erillistä suoja-aluetta. Toisena pilotoituna toimenpiteenä oli QR-koodin luominen ateriakortille ja tietojen lukeminen sekä siirtäminen konenäkökameran avulla ateriakortilta näytölle.

Pilotti osoitti, että cobotin voisi sijoittaa hyvin linjastolle ja se pystyy siirtämään lasin linjastolla olevaan tarjottimeen, mutta sen toimintanopeus ei riitä vastaamaan linjaston kokonaisvauhtiin eikä se onnistu siirtämään lasia riittävällä kulkunopeudella. Haasteeksi osoittautui myös se, että cobotti ei pysty tarkistamaan, onko lasi puhdas ja vaihtamaan likaista lasia tarvittaessa puhtaaseen.

## Henkilöstön kokemukset
Aidossa toimintaympäristössä toteutetusta pilotista pyydettiin palautetta ruokapalveluhenkilökunnalta. Palautteiden perusteella on tulkittavissa, että automaatio- ja robotiikka herättää ajatuksia työntekijöiden keskuudessa niin puolesta kuin vastaan. Cobottia ei pidetty kovinkaan toimivana, sen huomattavasta hitaudesta johtuen.

Osa, etenkin vanhemmat työntekijät, kokivat käsityönä tehtävät vaiheet tehokkaampana ja ettei robotiikka varsinaisesti auttaisi linjastolla ruoanjakelussa. Perusteluiksi nähtiin muun muassa se, että ruoanjakelun työvaiheissa joudutaan tekemään nopeita päätöksiä ja asettamaan tarjottimelle monta eri kippoa samanaikaisesti. Toimintaympäristön näkökulmasta cobotin sijoittamista voisi tarkastella hitaampien ja yksipuolisempien tehtävien korvaamiseksi.

QR-koodin luvusta ja siirrosta isolle näytölle konenäkökameran avulla pyydettiin niin ikään palautetta. Käytännön toiminta huomioiden todettiin, että paperisista aterialapuista ei kannata tässä vaiheessa pyrkiä eroon, vaan kehittää digitaalista järjestelmää paperisten käytäntöjen rinnalle. Osa nuorehkoista henkilöistä näki varsinkin konenäköluennassa ja tietojen siirtämisessä näytölle mahdollisuuksia. Erityisesti huomioitavien seikkojen korostamiseen, kuten allergeenit, hengenvaara, esimerkiksi värikoodein suhtauduttiin myönteisesti.

## Työvoiman tulevaisuus
Saatujen palautteiden pohjalta yhdeksi huoleksi työntekijöiden keskuudessa nousi se, veisikö mahdollisen automaation ja robotiikan kautta tehostunut toiminta heiltä työt. Esimiestason henkilöt kommentoivat erikseen, että suurempi huoli on päinvastoin työntekijöiden eläköityminen lähivuosina ja se, että työhön on haasteellista löytää alasta kiinnostuneita työntekijöitä.

## Jatkosuunnitelmat
Hankkeessa varustetaan seuraavaksi robottia siirtämään salaattikulhoja tarjottimelle. Robottiin on suunniteltu ja valmistettu 3D-tulostusta hyödyntäen nivelletty sekä optimoitu tarttuja. Kevättalvella 2022 järjestetään tilaisuuksia, joissa tavoitteena on syventää ymmärrystä ruoanjakelun automaation haasteista sekä kartoittaa ratkaisuja automaation ja robotiikan hyödyntämismahdollisuuksista ammattikeittiöissä.

Tulevaisuuden työvoimapulan riski huomioiden robotiikan käyttöönotto on todennäköisesti väistämätöntä useissa ammattikeittiöissä. FoodRobo -hanke loppuu v. 2022, ja sen tuloksena syntyy kartoitus yhteistyömahdollisuuksista sekä kehittämistarpeista.

**Kirjoittajat:**
* Henna Lehikoinen, projektipäällikkö, TKI-asiantuntija, Savonia AMK
* Johanna Kantala, TKI-asiantuntija, Savonia AMK