# Biokaasun tuotanto maatilalla - Savonia-AMK

> Maatiloilla syntyvät lannat ja peltobiomassat eli nurmi, energiakasvit, kasvintuotannon jätteet ja sivutuotteet sopivat hyvin biokaasutuotantoon.

## Biokaasun muodostuminen ja prosessi
Biokaasua muodostuu orgaanisen aineen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Se koostuu pääosin metaanista, hiilidioksidista sekä pienistä määristä muita yhdisteitä. Biokaasua tuotetaan jäteveden puhdistamoiden mädättämöissä, kaatopaikoilla sekä keskitetyissä tai maatilojen biokaasulaitoksissa. Prosessissa syntyy biokaasun lisäksi mädätettä, joka sisältää ravinteita ja orgaanista ainesta.

Maatiloilla biokaasutuotantoon soveltuvat erityisesti lannat ja peltobiomassat, kuten nurmi, energiakasvit sekä kasvintuotannon jätteet ja sivutuotteet. Kasvibiomassat tuottavat metaania tehokkaasti, kun taas lannat tuottavat sitä hieman heikommin. Metaanintuottopotentiaaliin vaikuttavat syötteen koostumus, hajoavuus, ravinteet, hivenaineet ja mahdolliset inhibiittorit.

Yleisin biokaasulaitoksissa käytetty menetelmä on märkäprosessi, jossa syötteen kuiva-ainepitoisuus on noin 10 prosenttia. Mädätysprosessissa 5–20 % massasta muuttuu biokaasuksi, ja loppuosa jää mädätteeksi.

## Biokaasun hyödyntäminen
*   **Lämpö ja sähkö:** Yksinkertaisimmillaan biokaasua poltetaan kaasukattilassa lämmöksi. Maatiloilla yleisin tapa on hyödyntää kaasua CHP-laitoksessa (Combined Heat and Power), joka tuottaa samanaikaisesti lämpöä ja sähköä.
*   **Liikennepolttoaine:** Jalostamalla biokaasua (poistamalla hiilidioksidi, kosteus ja rikkivety) se voidaan paineistaa tai nesteyttää liikennekäyttöön.
*   **Teollisuus:** Kaasua voidaan hyödyntää myös teollisissa prosesseissa.

Kannattavuuden kannalta on olennaista, että energian kulutus vastaa tuotettua määrää. Liikennekäyttö vaatii merkittäviä lisäinvestointeja, joiden kannattavuus on arvioitava erikseen.

## Mädätteen hyödyntäminen
Mädäte on arvokas lannoite, jota voidaan käyttää sellaisenaan tai separoituna kuiva- ja nestejakeeksi:
*   **Kuivajae:** Voidaan käyttää kuivikkeena, lannoitteena tai jatkojalostaa rakeistamalla.
*   **Nestejae:** Voidaan konsentroida typpituotteiksi lannoitekäyttöön.

Biokaasuprosessi parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta, vähentää hajuhaittoja ja parantaa hygieenistä laatua.

## Investoinnit ja haasteet
Maatilojen biokaasutuotannon haasteita ovat korkeat investointikustannukset, riittävän laitoskoon saavuttaminen, kannattavuus sekä poliittisista toimista johtuva epävarmuus. Investointi on yleensä järkevä vasta suuremmille tiloille, kuten vähintään kahden robotin maitotiloille tai vastaavan kokoisille lihakarjatiloille.

## Lisätietoa ja hankkeet
*   **Biokaasulaskuri:** Työkalu alustavien laskelmien tekemiseen.
*   **Biokaasukahvit -webinaarisarja:** Tuottajina MTK Pohjois-Savo ja FarmGas-PS2-hanke.
*   **Biokaasun tuotanto maatilalla -opas:** Perustietoa prosessista.

**Hankeyhteistyö:**
*   **Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke (2021–2022):** Kehittää opetuksen sisältöjä ja menetelmiä. Rahoittajana Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus (Maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma).
*   **FarmGas-PS2 -hanke (2021–2023):** Kehittää hajautettua biokaasutuotantoa maatiloilla. Rahoittajana Euroopan unionin aluekehitysrahasto Pohjois-Savon liiton kautta.

*Kirjoittaja: Eeva-Kaisa Pulkka, tki-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu*
*Lähteet: Biokaasutuotannon ABC (FarmGas-PS2 -hanke) ja Saija Rasi (Luonnonvarakeskus)*