# Digiä terkkariin - Savonia-AMK

> Digipalvelujen kehittäminen, tekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelussa sekä etätyömahdollisuuksien lisääminen ovat keinoja kehittää sotealan toimintatapoja.

## Sosiaali- ja terveysalan haasteet ja digitalisaation mahdollisuudet
Suomessa sosiaali- ja terveysalalla on tällä hetkellä lisääntyvä lääkäri- ja hoitajapula, jota koronaviruspandemia on entisestään syventänyt. Henkilöstöpulan vuoksi terveyskeskusten toimintaa sekä lääkärien ja hoitajien työtä on kehitettävä, jotta palveluiden tasavertaisuus voidaan turvata ja ala säilyttää houkuttelevana. Uusien digitaalisten palvelumahdollisuuksien kehittäminen, tekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelussa sekä etätyömahdollisuuksien lisääminen ovat keskeisiä keinoja parantaa hoidon laatua, vähentää kustannuksia ja kasvattaa alan veto- ja pitovoimaa. Tutkimusten mukaan robotiikan ja automatiikan tehokas hyödyntäminen voisi kattaa jopa 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien nykyisistä työtehtävistä.

## Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja osaamistarpeet
Verkkopalvelujen, kuten digihoitopolkujen ja etävastaanottojen, kehittäminen vaatii henkilöstölle riittävää teknistä koulutusta ja tukea. On tärkeää määritellä, mille asiakasryhmille etäasiointi soveltuu ja luoda yhteiset toimintakäytänteet. Opetushallituksen mukaan terveysalan ammattilaisten tärkeimmät osaamistarpeet vuonna 2035 liittyvät etä- ja virtuaalipalveluiden hallintaan, eettisyyteen, tunneälyyn, yhteistyötaitoihin sekä digitaaliseen turvallisuuteen ja kommunikointiin. Digitaidot koostuvat informaatiotaidoista, kommunikaatio- ja yhteistyötaidoista, kriittisestä ajattelusta sekä ongelmanratkaisukyvystä.

## Johtamisen merkitys muutoksessa
Työntekijöiden asenteet ja valmiudet vaikuttavat organisaation kehittymiseen. Johtajien rooli on antaa työntekijöille aktiivinen muutosrooli, kannustaa kokeilemaan innovaatioita ja tukea kriittistä arviointia. Osaamisen johtaminen on keskeistä, jotta työntekijöiden innostus säilyy. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös luovuutta, jatkuvaa oppimista, sosiaalista älykkyyttä ja itseohjautuvuutta.

## Tutkimus: Etävastaanottotyön käyttöönotto Tuusniemen terveyskeskuksessa
Anni-Liina Voutilaisen (2022) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin Tuusniemen terveyskeskuksen ammattilaisten osaamista ja koulutustarpeita etävastaanottoon liittyen. Tutkimus osoitti, että vaikka työntekijät olivat innostuneita, he tarvitsivat koulutusta ja harjoittelua. Osaamistaso vaihteli, mikä edellyttää yksilöllisiä koulutusmenetelmiä: heikomman osaamistason omaavat tarvitsevat enemmän henkilökohtaista neuvontaa ja toistoja.

Tutkimuksessa tunnistettiin myös esteitä:
*   Organisaation hitaus uusien työtapojen käyttöönotossa.
*   Pohjois-Savon alueen jäljessäolo etäkontaktien määrissä verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon.
*   Tarve osallistaa työntekijöitä digitaalisten työtapojen kehittämiseen.
*   Asiakkaiden puutteellinen osaaminen, mikä vaatii ammattilaisilta ohjaus- ja motivointitaitoja.

## Etävastaanoton hyödyt
Etävastaanottojen hyödyntäminen voi vähentää matkustustarvetta, lisätä työn joustavuutta ja parantaa hoidon saatavuutta. Se mahdollistaa tiiviimmän yhteydenpidon asiakkaisiin, tarkemman hoidontarpeen arvioinnin ja moniammatillisen yhteistyön. Jotta toiminta olisi tehokasta, organisaatioiden tulee laatia selkeät hoitopolut ja ohjeet etävastaanottojen käyttöön.

## Kirjoittajat
*   **Anni-Liina Voutilainen**, terveydenhoitaja (YAMK) -opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma
*   **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Savonia-amk, Master School

## Lähteet
*   Gleiss, Alexander & Lewandowski, Stefanie 2021. Removing barriers for digital health through organizing ambidexterity in hospitals. Journal of Public Health: From Theory to Practice 2022:30, 21 ̶ 35.
*   Itkonen, Juha 2017. Digitalisaation mittaushaasteiden vaikutus kansantalouden kokonaiskuvaan. Kansantalouden aikakauskirja 4/2017.
*   Juujärvi, Soile, Sinervo, Timo, Laulainen, Sanna, Niiranen, Vuokko, Kujala, Sari, Heponiemi, Tarja & Keskimäki, Ilmo 2019. Soteammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. COPE-hanke 2016–2019.
*   Khuntia, Jiban, Ning, Xue & Stacey, Rulon 2021. Digital Orientation of Health Systems in the Post–COVID-19 “New Normal” in the United States: Cross-sectional Survey. Journal of Medical Internet Research 2021 23 (8).
*   Sumkin, Tuula & Tuomi, Lauri 2012. Osaamisen ja työn johtaminen: organisaation oppimisen oivalluksia. Helsinki: Talentum Media.
*   Tevameri, Terhi 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Työ- ja elinkeinoministeriö.
*   Työ- ja elinkeinoministeriö 2020. Missä mennään sote-toimiala? Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialaraportti.
*   Työterveyslaitos 2022. Työelämän digikuilujen yli: digitalisaatio kaikkien kaveriksi.
*   van Laar, Ester, van Deursen, Alexander J.A.M., van Dijk, Jan A.G.M. & de Haan, Jos 2019. Determinants of 21st-century digital skills: A large-scale survey among working professionals. Computers in Human Behavior 11/2019.
*   Voutilainen Anni-Liina 2022. Digiä terkkariin. Laadullinen tutkimus Tuusniemen terveyskeskuksen henkilöstön osaamisesta, asenteista ja koulutustarpeista etävastaanottotyöhön. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054488