# Savonia-artikkeli: Ensihoidon vaativat erityistilanteet ovat harvassa

> Ensihoidon vaativia tilanteita esiintyy harvoin suhteessa ensihoidon kokonaistehtävämäärään. Tuoreessa valmistuneessa Ensihoidon johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä todetaan, että vain alle 0,5 % kaikista tehtävistä sisälsi vaativan ensihoitotilanteen.

## Tutkimuksen tausta ja toteutus
Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ensihoitopalvelussa yli kahden vuoden ajalta (1.1.2019–28.2.2021) retrospektiivisenä dokumenttianalyysinä ensihoitokertomuksista. Työssä selvitettiin vaativien ensihoitotilanteiden esiintyvyyttä ja hoidon toteutumista.

Tutkimuksen sisäänottokriteerinä oli A-kiireellisyysluokan kuljetus tai X-1 (vainaja) suorite sekä tehtävässä esiintynyt vaativa ensihoitotoimenpide. Vaativiksi toimenpiteiksi määriteltiin:
* Hengitystien varmistaminen intubaatiolla tai supraglottisella hengitystievälineellä
* Kirurginen hengitystien turvaaminen
* Maskiventilaatio
* CPAP-hoidon toteuttaminen
* Noninvasiivisen ventilaatiohoidon toteuttaminen
* Paineilmarinnan purkaminen
* Verenkiertoa tukevan lääkehoidon toteuttaminen
* Elottomuuden aikainen liuotushoito
* Hätäveriprotokollan mukainen hoito henkeä uhkaavan verenvuodon yhteydessä
* Sydämen ulkoinen tahdistaminen
* Sähköinen rytminsiirto

## Vaativien toimenpiteiden esiintyvyys
Kaikista ensihoitotehtävistä (n=48 616) vaativia toimenpiteitä esiintyi 149 tilanteessa. Toimenpiteiden jakautuminen oli seuraava:
* Vasoaktiivilääkityksen aloitus: 40 kertaa
* Supraglottinen hengitystie: 36 kertaa
* NIV-hoito: 30 kertaa
* CPAP-hoito: 26 kertaa
* Maskiventilaatio: 19 kertaa
* Elottoman intubaatio: 17 kertaa
* Rescue-liuotus: 8 kertaa
* Hätäveriprotokollan mukainen hoito: 7 kertaa
* Ulkoinen tahdistus: 6 kertaa
* Tajuttoman intubaatio: 5 kertaa
* Neulatorakosenteesi: 2 kertaa
* Kardioversio: 2 kertaa
* Kirurgiset hätäilmatiet: 0 kertaa

## Hoidon laatu ja dokumentaatio
Hoidon toteutumista arvioitiin Käypä hoito -suositusten ja ensihoidon hoito-ohjeen pohjalta. Hoito oli toteutunut ohjeiden mukaisesti 79 % tapauksista. Viidessä tapauksessa (3 %) hoito-ohjeesta oli poikettu ilman edellytettyä hoitomääräystä, ja 26 tapauksessa arviointi ei ollut mahdollista puutteellisen dokumentaation vuoksi.

Tutkimuksessa havaittiin, että dokumentaatio oli vaativissa tilanteissa usein puutteellista. Tämä ilmeni erityisesti puutteellisina aikamerkintöinä, hajanaisena peruselintoimintojen kuvaamisena, epäselvinä sanallisina kuvauksina sekä vaikeatulkintaisena käsialana.

## Hoidon vaikuttavuus ja ensihoitoajat
Potilaiden vointia arvioitiin NEWS-pisteiden muutoksilla 66 tapauksessa. Pisteet olivat vähentyneet tai säilyneet ennallaan 60 tapauksessa, mikä viittaa potilaiden voinnin pääasialliseen paranemiseen ensihoidon aikana.

Kokonaisensihoitoajat vaihtelivat alle 30 minuutista yli 181 minuuttiin, tyypillisimmin ollessa 61–120 minuuttia. Pitkät kuljetusmatkat korostavat etupainotteisen lisäavun hälyttämisen merkitystä.

## Johtopäätökset
Tulokset osoittavat, että vaativien tilanteiden vähäinen esiintyvyys luo tarpeen säännölliselle osaamista ylläpitävälle koulutukselle ja osaamisen keskittämiselle. Vaikka osaamisen keskittäminen on perusteltua erikoisvälineistöä vaativissa tilanteissa, maantieteellisesti kattava ensihoito vaatii kaikkien ensihoitajien osaamisen ylläpitämistä.

Tutkimuksessa todetaan myös, että julkisuuskuva ensihoidosta saattaa poiketa todellisuudesta, mikä voi vaikuttaa alan varhaiseen poistuvuuteen. Nykypäivän ensihoitajalta vaaditaan monipuolista osaamista perustehtävien lisäksi, kuten hoidon tarpeen arviointia, palveluohjausta ja tilannejohtamista.

**Kirjoittajat:**
* Elina Ridell, ensihoitajan YAMK-tutkinto
* Juha Penttonen, ensihoitajan YAMK-tutkinto
* Marko Tolonen, ensihoidon lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu