# Ensihoitopalvelun laatu säilyi korkeatasoisena pandemian aikana Pohjois-Savon pelastuslaitoksella

> Valmistuneessa ensihoidon johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin pandemia-ajan vaikutusta ensihoitajien työhyvinvointiin.

## Tutkimuksen tausta ja toteutus
Koronaviruksen aiheuttama pandemia on kasvattanut terveydenhuollon työntekijöiden työnkuormaa ja vaikuttanut työssäjaksamiseen. Tutkimus toteutettiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitajille keväällä 2022 sähköisellä kyselylomakkeella.

Tutkimuksessa käytettiin Päätalo & Kyngäs (2016) kehittämää NWB-mittaria (Nurses well-being at work), jota oli muokattu ensihoitoon sopivaksi Ojalan, Kyngäksen & Päätalon (2016) toimesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta, jossa selvitettiin työhyvinvoinnin osa-alueita, kuten potilashoidon laatua, yhteistyötä, yhteenkuuluvuutta, työn organisointia ja esihenkilötyötä.

## Tutkimusaineisto
Tutkimukseen vastasi 39 ensihoitajaa (vastausprosentti 42 %).
*   **Sukupuolijakauma:** 39 % naisia, 68 % miehiä.
*   **Työkokemus:** Yli 5 vuotta (26 vastaajaa), 1–5 vuotta (12 vastaajaa), alle 1 vuosi (1 vastaaja).
*   **Koulutustaso:** 13 perustason ensihoitajaa ja 26 hoitotason ensihoitajaa.

## Keskeiset tulokset
*   **Potilashoito ja yhteistyö:** Ensihoitajat pystyivät ylläpitämään korkeatasoista potilashoitoa. Yhteistyö, yhteenkuuluvuus ja välittävä ilmapiiri koettiin hyvin toteutuneiksi.
*   **Esihenkilötyö:** Vastaajat olivat tyytyväisiä esihenkilöiden tukeen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja kommunikointiin.
*   **Työssä jaksaminen:** Jaksaminen toteutui hyvin, mikä selittyy selkeällä työkulttuurilla, tiiviillä yhteistyöhenjellä sekä toimivilla vertaistuki- ja defusing-järjestelmillä.
*   **Suojavarusteet:** Suojavarusteiden riittävyyteen oltiin tyytyväisiä, mutta niiden käyttö koettiin fyysisesti raskaaksi ja potilaskontaktin luomista vaikeuttavaksi.

## Havaitut haasteet
*   **Palkkaus:** Suurin osa vastaajista oli tyytymättömiä palkkaukseensa. Pandemian tuoma lisäkuorma ja altistuminen eivät näkyneet palkkauksessa, mikä on huolta aiheuttava tekijä henkilöstön riittävyyden kannalta.
*   **Työtaakka:** Vastaajat kokivat työtaakkansa olevan epätasapainossa.

## Johtopäätökset
Pandemia-aika on ollut poikkeuksellista, ja yhteiskunnan on varauduttava vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa. Tutkimus osoittaa, että vaikka työyhteisön hyvä henki kantaa, terveydenhuollon kuormitukseen on kiinnitettävä huomiota. Työssäjaksamisen tukeminen ja poikkeusolojen työstä saatava asianmukainen korvaus ovat kriittisiä tekijöitä, jotta kriittisten alojen toiminta ja henkilöstön jaksaminen voidaan turvata.

## Lisätietoja
*   [Linkki opinnäytetyöhön](https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111209)

**Kirjoittajat:**
*   Marko Mikkonen, Ensihoidon johtamisen ylempi tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Marko Tolonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

**Lähteet:**
*   Ojala, A., Kyngäs, H., & Päätalo, K. (2016). *Pohjoissuomalaisten ensihoitajien työhyvinvointi*. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussäätiö.
*   Päätalo, K., & Kyngäs, H. (2016). Measuring hospital nurses’ well-being at work – psychometric testing of the scale. *Contemporary Nurse: A Journal for the Australian Nursing Profession*, 52(6), 722–735.