# Hajautettu työ haastaa uudistamaan johtamisen ja viestinnän toimintamallit

> Viestinnällä ja sen onnistumisella on keskeinen merkitys työyhteisössä työn sujumiseen, työn tavoitteiden saavuttamiseen, työhön sitoutumiseen ja työhyvinvointiin.

## Muuttuva työelämä ja viestinnän haasteet
Työelämän monimuotoistuminen, ympäristön muutokset ja hallinnolliset uudistukset haastavat pohtimaan johtamista ja viestintää uudella tavalla. Hajautettu työ – tiimeissä, etänä, virtuaalisesti tai hybridinä – on yleistynyt. Perinteisen kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen rinnalle on tullut teknologiavälitteinen etäviestintä, jonka kanavien ja välineiden valikoima kasvaa jatkuvasti.

Viestinnän onnistuminen on kriittistä työn sujumiselle, tavoitteiden saavuttamiselle ja työhyvinvoinnille. Aktiivinen, avoin ja säännöllinen vuorovaikutus ylläpitää luottamusta, mutta hajautetussa työssä tämä vaatii yhteisesti sovittuja toimintamalleja.

## Hajautetun työn dynamiikka
Hajautetusti työskentelevät työntekijät ovat usein itseohjautuvia ja ratkovat arjen haasteita itsenäisesti työyhteisön sisällä. Etäisyys esihenkilöihin ja muihin työntekijöihin muodostaa kuitenkin haasteen. Esimerkiksi hammashoitoloissa tiiviit aikataulut ja parityöskentely voivat estää spontaanin vuorovaikutuksen etäisen esihenkilön kanssa, jolloin hajautetusti työskentelevät saattavat jäädä vähemmälle huomiolle kuin fyysisesti samassa tilassa työskentelevät.

## Tutkimus suun terveydenhuollon viestinnästä
Rasilaisen (2023) YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin kuuden hajautetusti toimivan hammashoitolan henkilökunnan näkemyksiä viestinnän nykytilasta. Tutkimus kartoitti työyhteisön toimintaa, tavoitteita, tiedon saantia, vuorovaikutusta, luottamusta, kanavia ja etäjohtamista.

### Keskeiset havainnot:
* **Yhteisöllisyys:** Koettiin olevan hyvällä tasolla.
* **Vuorovaikutus:** Luottamus esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä oli hyvää, mutta toivottiin säännöllisempää kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta.
* **Tiedonkulku:** Koettiin puutteita tiedon saavutettavuudessa ja löydettävyydessä.
* **Etäkokoukset:** Vuorovaikutus ja osallistuminen koettiin puutteellisiksi, ja valmistautuminen oli vaikeaa.
* **Teknologia:** Laitteita oli riittävästi, mutta niiden käyttöön tarvittaisiin enemmän koulutusta ja tukea.

## Kehittämiskohteet ja suositukset
Tutkimuksen tulokset jakautuvat organisaatio-, työyhteisö- ja yksilötason kehittämiseen:

* **Organisaatiotaso:** Tulee laatia strategiaan pohjautuva viestintäsuunnitelma, jossa määritellään viestintävastuut, kanavat ja toimintamallit.
* **Etäkokouskäytännöt:** Esihenkilön tulee valmistella kokoukset huolellisesti (asialistat, materiaalit etukäteen) ja sopia yhdessä henkilöstön kanssa vuorovaikutuksen pelisäännöistä.
* **Osallistaminen:** Työntekijät tulee ottaa mukaan uusien toimintamallien suunnitteluun. Yhteisten pelisääntöjen luomiseen osallistuminen on tärkeämpää kuin itse sääntöjen sisältö.
* **Esihenkilötyö:** Fyysisiä läsnäolopäiviä pidetään tärkeinä palautteen ja epäselvien asioiden käsittelyn kannalta. Esihenkilöiden työkuormassa on huomioitava riittävä aika hajautetun työn johtamiselle.

## Kirjoittajat
* **Marjut Rasilainen**, suuhygienisti (YAMK) -opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master school

## Lähteet
* Eklund, Annina 2021. Osaamiskartta osaamisen kehittäminen työelämässä. 1.painos. Helsinki: Grano Oy.
* Rasilainen, Marjut 2023. Osallistavan työyhteisöviestinnän kehittäminen hajautetussa organisaatiossa suun terveydenhuollossa. YAMK-opinnäytetyö, Savonia ammattikorkeakoulu.