# Hiljaisen tiedon hyödyntäminen Savonia-ammattikorkeakoulun opetuksessa

> Työelämässä hiljainen tieto muodostuu vuosien varrella, jolloin hiljainen tieto näkyy ammatillista osaamista laajempana tietona.

## Hiljaisen tiedon merkitys organisaatiossa

Savonia-ammattikorkeakoulussa työskentelee yli 530 henkilöä, joilla jokaisella on vuosien varrella kertynyttä substanssiosaamista. Työyhteisöissä on huomattava määrä hiljaista tietoa eli kokemusperäisesti syntynyttä tietoa, joka muodostuu elämänkokemuksen tai asiantuntijuuden kautta. Tätä tietoa ei välttämättä edes tunnisteta, vaikka se on organisaation menestymisen kannalta avainasemassa.

Savoniassa on käynnissä osaamisen kehittämiseen liittyvä projekti, jossa hyödynnetään ohjelmistoa henkilöstön osaamisen ja hiljaisen tiedon tunnistamiseen.

## Opettajien pedagoginen ymmärtäminen

Opettajien hiljainen tieto ilmenee muun muassa pedagogisena ymmärtämisenä: kykynä havainnoida opetustilanteita ja opiskelijoiden reaktioita sensitiivisesti. Tämä mahdollistaa sen, että opettaja voi samanaikaisesti noudattaa opetussuunnitelmaa ja tehdä nopeita, tilannekohtaisia muutoksia opetuksen sisältöihin.

## Tiedon jakaminen ja yhteistyö

Tutkimukset korostavat tiedon jakamisen merkitystä opettajien välillä. Tiedon jakaminen kehittää innovatiivista ajattelua ja parantaa resilienssiä muutoksia kohtaan. Erityisesti kokeneempien ja uudempien opettajien välinen yhteistyö, reflektointi ja kysyminen auttavat muuttamaan hiljaisen ammatillisen tiedon näkyväksi jaetuksi tiedoksi.

## Hiljaisen tiedon siirtäminen Savoniassa

Savonia-ammattikorkeakoulussa hiljaista tietoa siirretään jo nyt useilla tavoilla, joista osa on luonteva osa lukuvuosisuunnittelua:

*   **Yhteisopettajuus:** Mahdollistaa hyvien käytänteiden jakamisen ja ajatustenvaihdon.
*   **Vertaismentorointi:** Hiljaisen tiedon siirtymistä opettajalta toiselle.
*   **Dialoginen malli:** Yhdessä tekeminen, jossa hiljaista tietoa artikuloidaan keskustelun avulla.

## Kehittämisehdotukset

Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen vaatii sekä kirjallisia että menetelmäperustaisia keinoja. Tutkimusten perusteella suositellaan:
*   Opettajaparien vaihtamista säännöllisesti.
*   Tiimin sisäistä tiedon vaihtoa esimerkiksi *Learning Cafe* -menetelmän tai aivoriihityöskentelyn avulla.
*   Selkeän rytmin määrittelyä tiedon siirtämiselle, esimerkiksi lukuvuoden alkuun ja loppuun.

---

**Kirjoittaja:** Tiina Kuiri, tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet

*   Asbari, Masduki, Mayesti, Wijayanti, Laksmi, Hyun, Chi, Choi, Purwanto, Agus & Santoso, Budi, Priyono 2019. Effect of Tacit and Explicit Knowledge Sharing on Teacher Innovation Capability. Dinamika Pendidikan 14 (2) (2019) 227–243.
*   Eshchar-Netz, Livat & Vedder-Weiss, Dana 2020. Teacher learning in communities of practice: The affordances of co-planning for novice and veteran teachers’ learning. Journal of Research in Science Teaching.
*   Kuiri, Tiina 2022. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen opintojaksojen suunnittelussa. Savonia-ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö.
*   Pohjalainen, Marjut 2012. Hiljaisen tiedon käsite ja hiljaisen tiedon tutkimus: katsaus viimeaikaiseen kehitykseen. Informaatiotutkimus, 31(3).
*   Salonen, Eveliina 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Helsinki: Alma Talent.
*   Toom, Auli 2019. Tacit Knowledge in Teacher Education.
*   Toom, Auli, Onnismaa, Jussi & Kajanto, Anneli 2008. Hiljainen tieto: tietämistä, toimimista, taitavuutta. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Helsinki: Gummerkusen Kirjapaino Oy.