# Savonia-artikkeli: Hiljaisen tiedon jakamisen merkitys työelämässä - Savonia-AMK

> Hiljaisen tiedon tiedostamiseen, tunnistamiseen ja jakamiseen tulee panostaa työyhteisössä. Tällöin varmistetaan työyhteisölle merkittävä tiedon ja osaamisen säilyminen.

## Hiljaisen tiedon merkitys työyhteisössä

Lähivuosina työelämästä on siirtymässä eläkkeelle useita työntekijöitä. Eläköitymisen myötä kokeneiden työntekijöiden arvokasta tietoa ja taitoa voi hävitä, erityisesti jos työntekijöiden hiljaista tietoa ei ajoissa tunnisteta ja jaeta. Organisaatiossa tuleekin kiinnittää huomiota hiljaisen tiedon johtamiseen ja kehittää toimintaa hiljaisen tiedon jakamista tukevaksi.

## Mitä on hiljainen tieto?

Filosofi Michael Polanyin (1966) mukaan kokonaan näkyvää tietoa ei ole, vaan kaikki perustuu hiljaiseen tietoon tai on hiljaista tietoa. Polanyin ajatuksen mukaan ihminen tietää enemmän kuin pystyy kertomaan tai kuvaamaan. Hiljainen tieto on sanatonta ja määrittelemätöntä tietoa, joka näkyy toiminnassa erilaisina käytäntöinä, tapoina sekä rutiineina.

Hiljainen tieto tarkoittaa tietoja, taitoja sekä kykyjä, jotka yksilö saa kokemuksen kautta. Se on henkilökohtaista sisältäen käsityksiä, näkemyksiä, aavistuksia ja intuitiota. Se on juurtunut syvälle yksilön toimintaan, arvoihin, tunteisiin ja ihanteisiin.

## Hiljaisen tiedon hyödyntäminen

Pitkään työtä tehnyt, ammattilaiseksi kehittynyt työntekijä on organisaatiolleen arvokas. Hiljaisen tiedon avulla työntekijät kykenevät:
* Toimimaan työssä sujuvammin ja tehokkaammin.
* Oppimaan uusia asioita ja reagoimaan ongelmiin.
* Välttämään virheitä ja tekemään oikeita ratkaisuja.
* Luomaan uutta tietoa ja uusia käytäntöjä.

Hiljaisen tiedon jakamisen avulla opitaan hyviä käytäntöjä, jolloin kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta. On huolestuttavaa, jos jokin taito tai tieto on vain muutaman tai yhden työntekijän hallussa, sillä henkilöstövaihtuvuus ja eläköityminen voivat johtaa merkittävän osaamisen menetykseen.

## Tutkimus: Laboratoriohoitajien hiljainen tieto

Päivi Asikaisen (2022) Bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin laboratoriohoitajien näkemyksiä hiljaisesta tiedosta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena HUS Diagnostiikkakeskuksessa.

Tutkimuksen mukaan hiljainen tieto laboratoriotyössä sisältää:
* Harjaantuneita taitoja, kuten kädentaitoja tai "näppituntumaa".
* Työtä helpottavia niksejä.
* Tilanneherkkyyttä ja tilannetajua, jotka auttavat ennakoinnissa ja priorisoinnissa.

## Hiljaisen tiedon jakamisen edellytykset

Tiedon jakamiseen on useita tapoja, kuten yhteistyö työn ohessa, kokemusten ja vinkkien jakaminen, neuvominen sekä ongelmien selvittäminen yhdessä. Pari- ja tiimityöskentely edesauttaa tiedon siirtymistä.

Työyhteisön ilmapiirillä on suuri merkitys:
* Ilmapiirin tulee olla hyväksyvä, avoin ja vuorovaikutteinen.
* Henkilökemioiden, persoonallisuuspiirteiden tai kilpailuhengen ei tule olla esteenä.
* Pelko oman aseman menetyksestä ei saa estää tiedon jakamista; jaettu tieto tulee nähdä yhteisenä etuna.

## Perehdytys ja mentorointi

Hiljaisen tiedon siirtäminen alkaa perehdytyksessä, mutta se voi olla haastavaa, koska uusi työntekijä saa usein niin paljon tietoa, ettei ole vielä valmis omaksumaan hiljaista tietoa.

Mentorointi on yksi tehokkaimmista keinoista jakaa kokeneiden työntekijöiden hiljaista tietoa. Parhaimmillaan mentorointi on vastavuoroista, jolloin myös uusien työntekijöiden ajatuksia ja osaamista voidaan hyödyntää.

## Kirjoittajat
* **Päivi Asikainen**, bioanalyytikko kliininen asiantuntija (YAMK) -opiskelija, bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma
* **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

## Lähteet
* Asikainen, Päivi 2022. Laboratoriohoitajan hiljainen tieto – Tiedämme enemmän kuin pystymme kertomaan
* Kiviranta, Raili 2010. Onnistu eri-ikäisten johtamisessa. Helsinki: WSOYpro Oy.
* Kupias, Päivi & Salo, Matti 2014. Mentorointi 4.0. Helsinki: Talentum.
* Moilanen, Raili 2005. Ikäjohtamisen taustateoriat. Teoksessa Moilanen, Raili, Tasala, Markku & Virtainlahti, Sanna. Hiljainen tieto näkyväksi. Helsinki: Edita
* Nonaka, Ikujiro & Takeuchi, Hirotaka 1995. The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. New York: Oxford University Press.
* Polanyi, Michael 1966. The tacit dimension. Garden City, New York: Doubleday & Company.
* Virtainlahti, Sanna 2009. Hiljaisen tietämyksen johtaminen. Helsinki: Talentum