# Hoitopolku tuo laatua haavanhoitoon kotihoidossa

> Hoitopolun käyttöönotto kotihoidossa parantaa haavanhoidon laatua, yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä ja tukee näyttöön perustuvaa toimintaa kasvavien potilasmäärien keskellä.

## Haavanhoidon haasteet kotihoidossa
Suomessa tavoitteena on ikääntyneiden asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Vuonna 2020 lähes 92 prosenttia yli 75-vuotiaista asui kotona, ja noin 16 prosenttia heistä sai säännöllistä kotihoitoa. Väestön ikääntyessä krooniset haavat ovat kasvava terveysongelma, joka heikentää potilaan elämänlaatua ja kuormittaa yhteiskunnan resursseja.

Kotihoidon haasteita haavanhoidossa ovat:
* **Resurssien riittämättömyys:** Sairaalapaikkojen vähentäminen on siirtänyt haavanhoitoa kotiin ilman vastaavaa resurssien lisäystä.
* **Yksintyöskentely:** Kotihoidossa työskennellään usein yksin, mikä lisää osaamispaineita ja vähentää kollegiaalista tukea.
* **Toimintaympäristö:** Puutteellinen valaistus, hygieniaolosuhteet ja ergonomia asiakkaan kotona.
* **Hoidon hajanaisuus:** Haavanhoidon laatu vaihtelee, hoitokäytännöt eivät ole yhtenäisiä, ja kokonaisvastuu hoidon seurannasta puuttuu usein.

## Hoitopolkujen hyödyt
Hoitopolku on jäsennelty hoitosuunnitelma, joka kuvaa tietyn potilasryhmän hoidon keskeisimmät vaiheet. Haavanhoidossa hoitopolkujen käyttö voi johtaa:
* Laadunvaihtelun vähenemiseen
* Hoitojaksojen lyhenemiseen ja paranemisennusteen paranemiseen
* Komplikaatioiden vähenemiseen
* Kustannustehokkuuden ja potilasturvallisuuden lisääntymiseen
* Kirjaamisen ja potilaiden elämänlaadun paranemiseen

## Nykytilan kartoitus ja kehittämistarpeet
Haastattelututkimuksessa kotihoidon työntekijät tunnistivat tarpeen kehittää erityisesti hoidon koordinointia ja osaamista. Keskeisiä kehittämiskohteita olivat:
* **Asiantuntijatuki:** Tarve konsultoitavalle asiantuntijahoitajalle, joka voisi tukea myös kotikäynneillä.
* **Koulutus:** Lisäkoulutus erityisesti paikallishoitotuotteista.
* **Dokumentointi:** Hoitosuunnitelmien tekeminen kaikille haavapotilaille, kirjaamisen monipuolistaminen sekä valokuvauksen ja mittaamisen hyödyntäminen seurannassa.
* **Vastuut:** Hoitovastuun keskittäminen yhdelle hoitajalle ja selkeät hoito-ohjeet potilastietojärjestelmässä.

## Kehitetty hoitopolku
Opinnäytetyön osana kehitetty hoitopolku alkaa haavan toteamisesta ja etenee kyllä-ei-kysymysten kautta. Sen tavoitteena on varmistaa laadukas ja näyttöön perustuva hoito, joka ei ole riippuvainen yksittäisen työntekijän osaamisesta. Hoitopolku täydentää paikallistasolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin haavapotilaan hoitoketjua ja ohjaa huomioimaan haavadiagnoosin, etiologiset tekijät sekä systemaattisen seurannan.

## Kirjoittajat
* **Jenni Nevalainen**, hoitotyön kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma, sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK), Suolahden kotihoito
* **Liisa Klemola**, lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School

## Lähteet
* Asmirajanti, M., Hamid, A. Y. S. & Sri Hariyati, T. 2018. Clinical care pathway strengthens interprofessional collaboration and quality of health service: a literature review.
* EWMA 2014. Kotihoito - Haavanhoito. Yleiskatsaus, haasteet ja tulevaisuuden näkymät.
* Fagerström, L. & Vaartio-Rajalin, H. 2019. Professional care at home: Patient‐centredness, interprofessionality and effectivity? A scoping review.
* Gothe, H. ym. 2010. Clinical pathways: effects on professional practice, patient outcomes, length of stay and hospital costs. Cochrane Database of Systematic Reviews.
* Juutilainen, V. & Hietanen, H. (toim.) 2018. Haavanhoidon periaatteet. Sanoma Pro Oy.
* Murray, S. & Norrie, L. 2020. Reducing variation in care: Implementation of a leg ulcer pathway including treatment with UrgoStart Plus and UrgoKTwo compression system. Wounds UK.
* Sotkanet 2022. Tilastotiedot kotihoidosta.
* STM 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelma.
* THL 2021. Kotihoito.