# Hyvällä johtamisella kohti parempaa unta

> Unen merkitys osana työstä palautumista ja työkykyjohtamista, on seikka, johon tulevaisuudessa tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota.

## Johdanto
Unen merkitys osana työstä palautumista ja työkykyjohtamista on seikka, johon tulevaisuudessa tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota. Työtehtävät ovat muuttuneet henkisesti ja kognitiivisesti vaativammiksi ja työelämän tehokkuuden vaatimukset ovat kasvaneet. Työ on muuttunut vahvemmin ympärivuorokautiseksi läsnäoloksi ja palvelemiseksi. Unen vaikutusta hyvinvointiin on alettu arvostaa yhä enemmän, mutta silti ihmiset nukkuvat yhä huonommin ja vähemmän.

On todettu, että lisääntynyt kokemus oikeudenmukaisesta johtamisesta on yhteydessä unettomuusoireiden vähenemiseen. Vastaavasti kokemus epäoikeudenmukaisesta johtamisesta johtaa unettomuusoireiden lisääntymiseen (Halonen ym. 2017; Lallukka ym. 2017). Eräs keino vaikuttaa työntekijöiden uneen on lisätä työn voimavaratekijöitä, kuten esihenkilön antamaa sosiaalista tukea (Sianoja ym. 2019).

## Sleep Well Work Well -hanke
”Sleep Well Work Well” -hankkeen (1.1.2019 – 28.2.2021) tavoitteena on ollut edistää työntekijöiden uniterveyttä ja sitä tukevia käytäntöjä organisaatiossa. Tämän lisäksi tavoitteena on ollut parantaa muun muassa työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Tämä ESR-hanke on ollut Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoima ja Savonia-ammattikorkeakoulu on toiminut siinä osatoteuttajana.

## Tutkimus esihenkilön tuesta ja unesta
Kirsi Tepon (2021) Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin Ammattiopisto Spesian työntekijöiden näkemystä oman unen laadusta ja esihenkilön antamasta sosiaalisesta tuesta. Opinnäytetyö liittyi ”Sleep Well Work Well” -hankkeeseen. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa lähijohtamisen keinoista työhyvinvoinnin ja työssä palautumisen tukemiseksi.

### Keskeiset tulokset
*   Lähes puolet vastaajista kärsi jonkinasteisista unettomuusoireista.
*   40 % vastaajista koki pitkäaikaista unettomuutta (3 kuukautta tai kauemmin).
*   Työstressi, työhuolet ja niistä murehtiminen vaikuttivat eniten yöuniin heikentävästi.
*   Kokemus esihenkilön antamasta sosiaalisesta tuesta on heikompaa unettomuusoireita kokevien kuin ei-unettomuusoireita kokevien kohdalla.
*   Esihenkilön sosiaalisen tuen avulla voidaan ehkäistä unihäiriöitä ja tukea työstä palautumista.

## Johtamisen merkitys uniterveydelle
Tutkimuksessa nousi esille esihenkilön huolenpito työntekijän hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Esihenkilön välittävä ja arvostava kohtelu, reiluus ja ystävällisyys ovat merkittäviä tekijöitä unettomuusoireiden ehkäisemisessä.

Läsnäoleminen ei aina tarkoita fyysistä paikallaoloa, vaan tieto siitä, että esihenkilö on saavutettavissa, on usein riittävää. Sosiaalisen tuen osoittamiseen kuuluu välittävä kohtelu, kuulumisten kysely ja empaattinen vuorovaikutus. Toimivan vuorovaikutuksen kautta esihenkilö edistää hyvinvointia ja tulee tietoiseksi työntekijän resursseista sekä työyhteisön tilasta.

## Johtopäätökset
Uniterveyden edistäminen yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla edistää yksilön hyvinvointia ja vähentää kansanterveydellisiä sekä taloudellisia haasteita. Hyvä ja laadukas johtaminen on keskeinen tekijä, jolla voidaan vaikuttaa työntekijöiden unihäiriöiden esiintyvyyteen.

**Kirjoittajat:**
*   Kirsi Teppo, Sosionomi (YAMK), Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma
*   Minna Hoffrén, FT, lehtori, Savonia-amk, Master School

## Lähteet
*   Halonen, Jaana, Lallukka, Tea, Pentti, Jaana, Stenholm, Sari, Rod, Naja H., Virtanen, Marianna, Salo, Paula, Kivimäki, Mika & Vahtera, Jussi 2017. Change in Job Strain as a Predictor of Change in Insomnia Symptoms: Analyzing Observational Data as a Non-randomized Pseudo-Trial. SLEEP 40 (1), 1–8.
*   Lallukka, Tea, Halonen, Jaana, Sivertsen, Borge, Pentti, Jaana, Stenholm, Sari, Virtanen, Marianna, Salo, Paula, Oksanen, Tuula, Elovainio, Marko, Vahtera, Jussi & Kivimäki, Mika 2017. Change in organizational justice as a predictor of insomnia symptoms: longitudinal study analyzing observational data as a nonrandomized pseudo-trial. International Journal Epidemiology 46 (4), 1277–1284.
*   Sianoja, Marjaana, Crain, Tori L., Hammer, Leslie B., Bodner, Todd, Brockwood, Krista J., Lopresti, Matthew & Shea, Steven A. 2019. The Relationship Between Leadership Support and Employee Sleep. Journal of Occupational Health Psychology 25 (3), 187–202.
*   Teppo, Kirsi 2021. Esihenkilön sosiaalisen tuen merkitys työntekijän unihäiriöiden ehkäisemisessä. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425760