# Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aika on nyt

> Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteistä toimintaa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä laaja-alaisesti sekä ehkäistä sitä, ettei synny hyvinvoinnin kuiluja ja syrjäytymisen polkuja.

## Hyvinvoinnin edistämisen rakenteet ja soteuudistus
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteistä toimintaa. Soteuudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee huomioida myös alueellinen näkökulma. Kyse on suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä työstä, joka pohjautuu tietoon alueen väestön hyvinvoinnin tilasta. Tieto ohjaa toimenpiteitä ja ratkaisuja. Monialainen, onnistunut hyvinvoinnin edistäminen edellyttää toimivia rakenteita, osaamista, riittäviä palveluja ja hyvinvoinnin edistämistyön resursointia.

## Hyvinvointikoordinaattorin rooli
Kuntien ja alueen hyvinvoinnin edistäminen vaatii asiantuntijuutta ja koordinointia. Hyvinvointikoordinaattorin työtä on edistää yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, viitoittaa hyvinvointityön suuntaa tilastotiedon pohjalta, tuoda esille kunnan suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat ja viestiä niistä aktiivisesti.

Kuntaliiton vuoden 2019 raportin mukaan hyvinvointikoordinaattoreiden tehtäviin kuuluu muun muassa:
* Seurata ja analysoida toimintaympäristön muutoksia hyvinvointi- ja terveysvaikutusten kannalta.
* Raportoida hyvinvointitilanteesta.
* Seurata hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisia linjauksia ja ohjelmia sekä tukea niiden toimeenpanoa kunnassa.
* Osallistua kunnan strategian valmisteluun hyvinvoinnin asiantuntijana.
* Toimia kunnan hyvinvointikertomuksen, -suunnitelman sekä vuosittaisen raportin valmistelijana.

Yhteistyö kunnan toimialojen ja muiden toimijoiden, kuten järjestöjen, yritysten ja seurojen välillä, on keskeinen osa työtä.

## Hyvinvointikoordinaattori (YAMK) -koulutus
Savonia-ammattikorkeakoulussa on syksystä 2018 alkaen toteutettu hyvinvointikoordinaattori YAMK-tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus pohjautuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laajaan monitieteelliseen ja moniammatilliseen tietopohjaan. Vuoden 2022 alkuun mennessä valmistuneita hyvinvointikoordinaattoreita oli 21.

Opiskelijat tulevat eri puolilta Suomea ja erilaisista työympäristöistä, kuten julkiselta sektorilta, järjestöistä ja yrityksistä. Taustakoulutuksina on muun muassa fysioterapeutin, toimintaterapeutin, sairaanhoitajan tai sosionomin tutkintoja. Koulutuksessa opiskelijat kehittävät osaamistaan, verkostoituvat ja hyödyntävät ajankohtaista tutkimustietoa. Tutkintoon kuuluu laaja opinnäytetyö, joka laaditaan usein omaan työympäristöön tai hankkeeseen.

## Osallisuus hyvinvointityön keskiössä
Hyvinvointityössä on keskeistä kuulla kuntalaisia ja alueen väestöä. Osallisuuden rakenteiden luominen, vahvistaminen ja vakiinnuttaminen edistää hyvinvointia, sillä se mahdollistaa arjen vaikuttamisen ja huolenpidon. Hyvinvointikoordinointi vaatii systemaattista osallisuusmahdollisuuksien luomista yhdessä väestön kanssa, huomioiden myös digitaalisen yhteiskunnan vaatimukset.

***

**Kirjoittaja:**
Pirjo Turunen, YTL, hyvinvointikoordinaattoritutkinnon tutkintovastaava, sosiaalialan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

**Lähteet:**
* Kaijanen, Milja & Liukkonen, Johanna & Nokireki, Katriina & Westlund, Onni (2022). Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa. UP2US-hankkeen loppuraportti. Pesäpuu ry.
* Lammintakanen, Johanna ja Laulainen Sanna (toim.): Kohti vaikuttavaa päätöksen tekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa.
* THL: Hyvinvointijohtaminen kunnassa.
* Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -hankkeen haastattelututkimus. Hyvinvoinnin edistäminen - kuntien nykytilanne sekä näkemyksiä tulevaan. Raportti 4.9.2019. FCG Konsultointi Oy.
* Hyvinvointikoordinaattorin (YAMK) opetussuunnitelma.
* Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus (soteuudistus.fi).
* Terveydenhuoltolaki 1326/2010.