# Ikääntymisen uusi aika - Savonia-AMK

> Gerontologia 2023 -kongressi kokoaa yhteen ihmisen vanhenemisesta kiinnostuneet asiantuntijat ja tutkijat keskustelemaan ja jakamaan uusinta tutkimustietoa.

## Gerontologia 2023 -kongressi
Kolmen vuoden välein järjestettävä gerontologian alan kotimainen ja monitieteinen kongressi pidettiin Tampereella 8.–10.2.2023. Kongressi kokosi yhteen ihmisen vanhenemisesta kiinnostuneet asiantuntijat ja tutkijat. Lisätietoa kongressin annista löytyy [kongressin nettisivuilta](https://events.tuni.fi/gerontologia2023/).

## Biologinen vanheneminen
Professori Tom Kirwood kuvasi luennossaan biologista vanhenemista, joka on edelleen osittain mysteeri. Kaikkia vanhenemiseen liittyviä biologisia mekanismeja ja geneettistä säätelyä ei vielä tunneta. Tutkimuksessa on havaittu, että elinajanodotteeseen vaikuttavat muun muassa geenit, mutaatiot, aineenvaihdunta sekä sosioekonominen asema. Ihmisen vanhenemisen kompleksisuus asettaa haasteita tutkimukselle, joka vaatii eettisesti kestävää otetta.

## Ikääntyminen megatrendinä
Anu Siren kuvasi ikääntymistä megatrendinä, jossa väestön ikärakenne muuttuu. Elinajan pidentyminen muotoilee ikäpyramidin yläpäätä, vaikka syntyvyys on laskenut. Nyky-yhteiskunta on suunniteltu lyhyemmän eliniän mukaan, minkä vuoksi rakenteet eivät pysy ikääntymisen tahdissa. 

Aika jäsentää yhteiskunnan muutosta. Esimerkiksi 70 vuoden ikä nähdään nykyään uutena 50 vuoden ikänä. Ikätarkastelussa muutokset ennen keski-ikää nähdään usein kasvuna ja sen jälkeen menetyksenä, mutta eliniän pidentyessä avautuu uusia kehitystehtäviä ja prioriteetteja.

## Onnistunut ja toimintakykyinen vanheneminen
Kongressissa nostettiin esiin useita näkökulmia onnistuneeseen vanhenemiseen:
* **Annele Urtamo:** Keski-iässä havaitut tekijät, kuten terveyden arvostus ja vähäiset sydän- ja verenkiertoelimistön riskitekijät, ennustavat onnistunutta ikääntymistä.
* **Merja Rantakokko:** Tavoitteiden ja toiminnan kohtaamattomuus haastaa iäkkäitä, mikä selittyy osittain heikentyneellä toimintakyvyllä.
* **Kristiina Tiainen:** Aktiivisuus ja itsearvioitu terveys ovat yhteydessä toisiinsa.
* **Linda Enroth:** Pidentyneet elinvuodet ovat yhteydessä toimintakykyyn, mutta myös sairauksiin kuten nivelrikkoon, sydänsairauksiin ja muistisairauksiin.
* **Johanna Eronen:** Terveyden lukutaito on keskeinen tekijä syrjäytymisen ehkäisyssä.

## Toimijuus ja muistisairaudet
Muistisairaan ihmisen toimijuutta käsiteltiin useissa puheenvuoroissa:
* **Jari Pirhonen:** Vaikeasti muistisairas voi osoittaa toimijuutta esimerkiksi musiikin tai tuttujen rutiinien kautta.
* **Riku Laakkonen:** Toimijuutta voi tukea pienillä teoilla, kuten pyytämällä allekirjoitusta.
* **Katarina Blomqvist:** Dokumentaarinen haastattelu antaa ihmiselle mahdollisuuden tulla kuulluksi.
* **Päivi Eskola:** Muistisairaat kykenevät ilmaisemaan näkemyksiään, kunhan tutkimusmenetelmiä kehitetään.
* **Katja Hautsalo:** Työikäisenä sairastuvien kohdalla myönteisten tekijöiden tunnistaminen tukee toimijuutta.

## Palvelut ja yhteiskunnalliset haasteet
Teppo Kröger ja Ilkka Pietilä nostivat esiin hoivapalveluiden ja peruspalveluiden saavutettavuuden haasteet. Erityisesti haja-asutusalueilla palveluiden, kuten kaupan tai terveydenhuollon, saavuttaminen on vaikeutunut, mikä korostaa naapuriapua.

Professori **Taina Rantanen** muistutti, että pitkäikäisyys vaatii elämänvaiheteorioiden uudelleenarviointia. Hän peräänkuulutti tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallisuuteen iästä riippumatta ja varoitti väestön vanhenemisen näkemisestä pelkkänä taloudellisena uhkana.

## Muistoja ja perintöä
Emeritaprofessori **Marja Jylhä** kunnioitti edesmenneen professori Eino Heikkisen muistoa. Heikkinen oli Suomen ensimmäinen gerontologian professori, joka kehitti tieteenalaa merkittävästi muun muassa Jyväskylän yliopistossa ja Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n kautta.

***

**Kirjoittajat:**
* Marja Äijö, TtT gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Päivi Eskola, TtM, gerontologian yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto