# ISOBUS-väylän hyödyntäminen Pohjois-Savon alueella - Savonia-AMK

> ISOBUS-väylä on ISOBUS-standardia noudattava tiedonsiirtoväylä, jonka avulla traktori ja työkone kommunikoivat keskenään, yleensä jopa riippumatta siitä, ovatko koneet samanmerkkisiä vai ei.

## Johdanto
ISOBUS-väylä mahdollistaa työkonetta ohjaamisen suoraan traktorin omalta näytöltä. Vuoden 2021 alussa osana SavoFarm-hanketta toteutettiin selvitys, jossa kartoitettiin ISOBUS-väylien käytön laajuutta, käyttökohteita sekä maatilojen ja urakoitsijoiden valmiutta hankkia kyseistä tekniikkaa Pohjois-Savon alueella.

## Selvityksen toteutus
Selvitys toteutettiin Webropol-kyselynä, joka suunnattiin Pohjois-Savon maatalousyrittäjille ja heidän työntekijöilleen. Kyselyyn vastasi 34 henkilöä, jotka edustivat eri ikäluokkia, pääosin 46–50-vuotiaita. Suurin osa vastaajista oli päätoimisia maaseutuyrittäjiä, joiden tilakoko oli yli 50 eläinyksikköä. Noin kolmasosa vastaajista harjoitti urakointia.

## Käyttökokemukset ja nykytila
Suurimmalla osalla vastaajista ei ollut käytössään ISOBUS-väylällä varustettua traktoria. Nykyisessä käytössä väylätekniikkaa esiintyi eniten 4–7 vuotta vanhoissa nurmityökoneissa, kuten paalaimissa ja noukinvaunuissa. Seuraavaksi yleisintä käyttö oli kasvinsuojelu- ja lannoituskoneissa.

## Kiinnostus ja hyödyntämismahdollisuudet
Vaikka väylän käyttö ei ole vielä laajaa, suurin osa vastaajista osoitti kiinnostusta tekniikkaa kohtaan. Erityisesti lannoitus- ja kasvinsuojelukoneissa ISOBUS-väylän hyödyt, kuten täsmälevitys ja automaattinen levityksen katkaisu päällekkäisyyksien välttämiseksi, kiinnostivat vastaajia huomattavasti. Nosto- ja istutuskoneiden kohdalla kiinnostus oli vähäisintä.

## Esteet käyttöönotolle
Vastaajat nimesivät suurimmiksi esteiksi ISOBUS-tekniikan hankinnalle seuraavat tekijät:
* **Hinta:** Suurin yksittäinen este.
* **Yhteensopivuusongelmat:** Päivitysten yhteensopivuus sekä traktorin ja työkoneen väliset kommunikaatio-ongelmat.
* **Merkkiriippuvuus:** Vaikka ISOBUS on standardi, käytännössä joidenkin merkkien näytöt eivät aina ohjaa toisen merkkisiä työkoneita, mikä pakottaa käyttäjiä pysymään saman merkin laitteissa.

## Johtopäätökset
Pohjois-Savon maatalousyrittäjät ovat kiinnostuneita ISOBUS-väylän hyödyntämisestä, ja kokemukset tekniikkaa käyttävien keskuudessa ovat olleet pääosin positiivisia. Tekniikan yleistyminen alueella riippuu pitkälti laitteistojen hintakehityksestä tulevaisuudessa.

***

**Kirjoittaja:**
Iida Pulkkinen, testausinsinööri, SavoFarm 4.0 -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

**Selvityksen tekijät:**
Leevi Hartikainen ja Jaakko Kielenniva, agrologiopiskelijat, Savonia-ammattikorkeakoulu