# Savonia-artikkeli: Katovuosien ruokintamalli käyttöön tulevaisuudessa?

> Euroopassa vallitsevan tilanteen vuoksi tuotantopanoksien hinnat ovat nousseet huippuunsa. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana Lannoitteiden hinnat nousivat 97 % ja eläinten rehujen hinnat nousivat taas 29 %.

## Hankkeen tausta
Tämä artikkeli on kirjoitettu *Tuotantovarmuutta nurmesta* -hankkeelle, joka toimi 1.4.2019 – 30.6.2022. Hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus, ProAgria ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Päärahoituksensa hanke sai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta. Hankkeen tavoitteena oli lisätä suomalaisen nautakarjatalouden tuotantovarmuutta ja resurssitehokkuutta sään ääriolosuhteiden lisääntyessä.

## Maatalouden taloudelliset haasteet
Tuotantopanosten hinnat ovat nousseet ennätystasolle. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana lannoitteiden hinnat nousivat 97 % ja eläinten rehujen hinnat 29 %. Vaikka tuottajahinnat ovat olleet hienoisessa nousussa, ne eivät riitä kattamaan kohonneita tuotantokustannuksia. Yhdistettynä sään ääri-ilmiöihin, kuten kuivuuteen, rankkasateisiin ja myrskyihin, tilanne on monelle tuottajalle kestämätön.

## Katovuoden ruokintamalli
*VarmaNurmi*-hankkeessa testattiin ”katovuoden ruokintamallia”, jossa säilörehun osuutta laskettiin ja väkirehun osuutta nostettiin:
* **Kokeen alussa:** 40 % väkirehuseosta ja 60 % karkearehua.
* **Kokeen lopussa:** 65 % väkirehuseosta ja 40 % karkearehua.

Säilörehun osuuden pienentyessä ruokinnasta saatavan kuiva-aineen määrää korjattiin tarjoamalla karjalle korkean kuiva-ainepitoisuuden karkearehua, kuten olkea. Kokeen aikana seurattiin eläinten terveyttä, maitomääriä ja maidon pitoisuuksia. Maitomäärissä havaittiin aluksi pieni notkahdus, mutta ne korjautuivat pian normaalille tasolle. Ruokinnan muutoksella oli vain vähäisiä vaikutuksia eläinten terveyteen.

## Valkuaisomavaraisuus ratkaisuna
Tuotantokustannuksia voitaisiin laskea merkittävästi, jos valkuaisen tarve täytettäisiin ostorehujen sijaan itsekasvatetulla valkuaisrehulla. Artikkelissa nostetaan esiin kaksi potentiaalista vaihtoehtoa:

* **Rehuvirna (HANKA):** Korkea valkuaispitoisuus. Viljana korjattaessa valkuaispitoisuus on noin 30 % ja viherrehuna noin 16 %.
* **Sinimailanen (Tuori):** Voidaan viljellä puhtaana kasvustona tai seoksena. Nuppuvaiheen kasvustossa raakavalkuaisen määrä on 196 g/kg ka ja NDF-määrä 406. Sinimailanen vaatii kuitenkin huolellisuutta talvehtimisen ja viljelytekniikan suhteen.

## Tulevaisuuden näkymät
*VarmaNurmi*-hankkeen jatkoksi huhtikuussa 2022 aloitettiin *Kestävyyttä nurmesta* -hanke. Siinä selvitetään:
* Karjanlannan pitkäkestoisia vaikutuksia nautakarjantuotannossa.
* Tulevaisuudessa hyödynnettäviä nurmi- ja valkuaiskasvilajikkeita.
* Mob-laidunnuksen vaikutuksia maaperään.
* ”Hukka”-peltojen hyödyntämistä valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi.

**Kirjoittaja:** Outi Kuvaja, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu