# Kehittäminen lähtee yrityksien tarpeista

> Kehittämishankkeessa tekeminen lähtee alkukartoituksesta. Alkukartoituksessa selviää muun muassa vastaavatko yrityksen halut todellisia tarpeita.

## Alkukartoitus kehittämisen perustana

Kehittämishankkeessa tekeminen lähtee alkukartoituksesta. Alkukartoituksessa selviää muun muassa vastaavatko yrityksen halut todellisia tarpeita. Lisäksi alkukartoituksessa tunnistetaan priorisoitavat toimenpiteet. Tästä esimerkkinä voidaan nostaa datan kerääminen, joka ei ole itseisarvo, vaan se tulee asettaa yritystoiminnan mittareiden perusteella.

Tarkastelussa huomioidaan:
* Onko käytetty mittaristo kunnossa?
* Onko haluttu data oikeanlaista tai tarpeellista?
* Toisiko toisenlainen data enemmän hyötyjä johtamiseen tai päivittäiseen tekemiseen?

DiVa-hankkeessa alkukartoituksissa ja tapaamisissa on korostunut hyvä valmistautuminen, johon on osallistunut koko tiimi. Yritykset ovat lähteneet kehittämistyöhön avoimin mielin ja toiminnan nykytilannetta on osattu avata kattavasti. Tarpeen tarkempi määritys on tärkeää, koska sen avulla voidaan löytää todellisia kipupisteitä. Joskus kehitysprojektin aihe voi vaihtua, koska jatkokysymyksillä tunnistetaan ongelman juurisyy.

## Hankkeiden välinen yhteistyö ja roolit

Olennaista on, että tunnistettuihin ongelmiin saadaan konkreettinen ratkaisu jonkin väylän kautta, tarpeen vaatiessa ohjaamalla yritykset oikealle luukulle. Esimerkiksi DiVa-hankkeessa ei ole tarkoitus toteuttaa varsinaisia koulutuksia, joten koulutustarpeet on ohjattu koulutushankkeille, kuten TUO- ja UpTech-hankkeille. Koulutushankkeet kehittävät koulutuksia yritystarpeisiin. Asiakkaan saama apu yhdeltä ”luukulta” ja hankkeiden välinen koordinointi (roolit, vierailut, tehtävät ja yhteydenotot) tekevät kehittämisestä yrityksille vaivatonta.

## DIVA-hankkeen tavoitteet

DIVA-hankkeen tarkoituksena on tuoda digitalisaation ja IoT:n käsitteitä lähemmäksi yrityksen jokapäiväistä toimintaa, ja sitä kautta edesauttaa toiminnan hyötysuhteen paranemista mm. tehostamalla nykyisiä prosesseja, tai jopa luomalla kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Käytännössä digitalisaatiota jalkautetaan päivittäiseen toimintaan pienellä kynnyksellä, portaittaisella lähestymistavalla ja pilotointien avulla. Yrityksille arvoa tuodaan konkreettisten haasteiden taklaamisella ja tämän toiminnan näkyväksi tekemisellä julkaisujen avulla.

**Tekeminen pähkinänkuoressa:**
* Kehittäminen on porrastettu vaiheisiin
* Alkuvaiheen rajaus tärkeää -> ei sotketa yritysten perustekemistä, vaan tuetaan sitä
* Konkretia on tärkein asia hankkeessa -> toiminnan suunnittelu ja konkreettiset tulokset
* Tulokset saatetaan myös hankkeen ulkopuolisten yritysten tietoisuuteen -> julkaisutoiminta

## Datan kerääminen ja strategiasprintit

Digitalisaation kehittämiselle ovat ominaisia nopeat selvitykset, kokeilut ja pyrähdykset. Niin kutsutut strategiasprintit ratkaisevat tietyn strategisen haasteen tai ongelman suhteellisen nopeassa ajassa. Poikkifunktionaalinen työryhmätyöskentely voi tuottaa nopealla aikataululla ratkaisuvaihtoehtoja ja vapauttaa ihmiset päivittäisistä työn rutiineista.

## Kokonaisarkkitehtuuri työkaluna

Kokonaisarkkitehtuuri on työkalu kokonaisuuden hahmottamiseen, ja se jaetaan yleensä viiteen tai neljään tasoon: teknologia-, järjestelmä-, tieto-, prosessi- ja liiketoiminta-arkkitehtuuriin. Nykytilaa esittävä kokonaisarkkitehtuurin kuvaus toimii muistilistana, jonka avulla voidaan tunnistaa yrityksen kipupisteitä ja analysoida ongelmien syitä.

Hankkeessa laadittiin yrityksen katvealueista kokonaisarkkitehtuurimalli, jonka avulla etsitään tai laaditaan oikeat työkalut kehittämistoiminnan sokeiden pisteiden, kuten ERP:n ja myyntityön rajapinnan, korjaamiseen.

***

*Kirjoittajat: Ari Tanskanen, Henri Juntunen ja Jari Lipponen, Savonia-ammattikorkeakoulu*