# Kehitysvammaisten henkilöiden digiosallisuuden kehittäminen

> Koulutus on kolmenkymmenen opintopisteen laajuinen ja sen on toteuttanut UUDO-hankkeen ympärille kietoutunut ammattikorkeakoulujen verkosto. Hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttämis- ja kehittämisosaamista tarvitsevat ammattilaiset.

## Tausta ja tavoitteet
Tämä on ensimmäinen artikkeli kolmen artikkelin sarjasta, jonka ovat kirjoittaneet *Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä* -erikoistumiskoulutuksen opiskelijat ja lehtori.

Koulutus on kolmenkymmenen opintopisteen laajuinen ja sen on toteuttanut UUDO-hankkeen ympärille kietoutunut ammattikorkeakoulujen verkosto. Hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttämis- ja kehittämisosaamista tarvitsevat ammattilaiset. Sen tarkoituksena on nostaa sote-alan kiinnostavuutta alalla toimivien ja alasta kiinnostuneiden toimijoiden keskuudessa, jotta voisimme vähentää sote-alaa uhkaavaa työvoimapulaa. Hankkeen on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.

## Kehittämistehtävä: Digiosallisuuden edistäminen
Heidi Hautala ja Iro Manninen toteuttivat Kehitysvammaisten palvelusäätiölle (KVPS) kehittämistehtävän, jossa tutkittiin ja ideoitiin uusia ratkaisuja kehitysvammaisten digiosallisuuden kehittämiseen.

Digitalisaatio voi olla osallisuuden vahvistaja, mutta myös syrjäyttävä tekijä. Teemana digiosallisuus liittyy vahvasti ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä kehitysvammaisten henkilöiden osallisuuteen yhteiskunnassa. Kehittämistehtävän tavoitteena oli:
* Vahvistaa kokemusasiantuntijoiden osallisuutta.
* Tunnistaa kehitysvammaisten digiosallisuuden kehittämiskohtia.
* Lisätä tietoa ja ymmärrystä digiosallisuuden haasteista ja mahdollisuuksista.

## Toteutus ja menetelmät
Tiedonkeruussa hyödynnettiin kyselyä kehitysvammasektorin ammattilaisille sekä kahta työpajaa kehitysvammaisille kokemusasiantuntijoille. Prosessissa käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä, kuten yhteiskehittämistä, aivoriihiä ja ajatteluhattu-menetelmää.

Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen oli keskeistä, mikä vahvisti heidän rooliaan tiedon tuottajina ja asiantuntijoina. Ammattilaisten vastaukset mahdollistivat vertailuanalyysin tekemisen.

## Tulokset ja johtopäätökset
Kehittämistehtävän lopputuotoksena luotiin:
* Neljä käyttäjäpersoonaa KVPS Kehittämistoiminnan käyttöön.
* Neljä ideakorttia toiminnan kehittämiseen.

Digiosallisuuden vahvistamisessa on tärkeää huomioida yhdenvertainen kansalaisuus, palveluiden saavutettavuus, ammattilaisten asenteisiin vaikuttaminen sekä kehitysvammaisten henkilöiden asiantuntijaroolin tunnustaminen.

Yksi kokemusasiantuntijoista kiteytti prosessin opetuksen: ”Selkokieliset ohjeet ne pitää olla, se on kaikkien etu.”

## Kirjoittajat
* **Heidi Hautala**, opiskelija, Seinäjoki AMK
* **Iro Manninen**, opiskelija, Turku AMK
* **Timo Sirviö**, lehtori, Savonia AMK