# Keittiö ja ruuanlaitto lapsen oppimisympäristönä

> Ruokatieto.fi sivuston mukaan 13 prosenttia suomalaisista sanoo harrastavansa ruuanlaittoa. Kuitenkin Väestöliiton ja Maa- ja metsätalousministeriön tekemien tutkimusten mukaan arkena ruuanlaittoon käytetty aika on vähentynyt ja nykypäivänä ei välttämättä tunnisteta edes kaikkia ruuanlaiton raaka-aineita.

## Tausta ja tutkimuksen tarve
Ruuanlaittotaito kuuluu ihmisten perustaitoihin, sillä se auttaa selviytymään myös mahdollisissa kriiseissä. Korona-ajan alkaessa maaliskuussa 2020 perheiden arki muuttui, kun kaikki ruokailut siirtyivät kotiin. Tämä herätti kysymyksen siitä, kuinka paljon perheet ottavat alle kouluikäisiä lapsia mukaan keittiöaskareisiin ja minkälaisia tehtäviä heille annetaan.

Sanna-Leena Lounan wellness-palveluliiketoiminnan johtamisen YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin vanhempien tapoja ottaa lapsia mukaan ruuanlaittoon, esteitä osallistumiselle sekä lapsille annettavia tehtäviä. Tutkimuksen pohjalta tuotettiin havaintomateriaalia, joka auttaa vanhempia osallistamaan lapsia ikätason mukaisesti.

## Kyselyn tulokset
Alkukartoituskyselyssä selvitettiin nykytilaa ja vanhempien toiveita tuelle. Tulokset osoittivat:
* **Yleisimmät tehtävät:** Päivittäin lapset osallistuivat eniten maistamiseen (25 %) sekä aineiden yhdistelemiseen ja sekoittamiseen (16 %). Viikoittain sekoittaminen (55 %) ja maistaminen (43 %) olivat suosituimpia.
* **Vältetyt tehtävät:** Ruskistaminen (27 %), raastaminen (24 %) ja maustaminen (20 %) olivat askareita, joihin lapset eivät koskaan saaneet osallistua.
* **Esteet:** Vanhemmat mainitsivat esteiksi pelon lapsen satuttamisesta, lapsen kiinnostuksen puutteen, lapsen iän, pelon astioiden rikkoutumisesta sekä ajanpuutteen.
* **Kiinnostus:** 1-vuotiaat lapset olivat kyselyn mukaan kaikkein kiinnostuneimpia ruuanlaitosta (67 % vastaajista).

## Havaintomateriaali perheille
Yhteistyössä Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n kanssa tuotettiin havaintomateriaali, joka sisältää 22 kuvaa ja 8 lyhyttä videota. Materiaali on jaettu kolmeen osaan lapsen iän mukaan ja se on suunniteltu tukemaan ikä- ja taitotasoon sopivaa osallistumista. Materiaali on saatavilla osoitteessa: [www.ruokakasvatus.fi/lapset-keittiossa/](http://www.ruokakasvatus.fi/lapset-keittiossa/)

## Ruokakasvatus oppimisympäristönä
Ruokakasvatuksella herätetään uteliaisuus ja kiinnostus ruokaa kohtaan. Lapsuus on kriittinen vaihe monipuolisen ruokavalion sisäistämiselle. Kun lapset osallistuvat ruuanlaittoon:
* He kokeilevat ennakkoluulottomammin uusia ruokia.
* Motoriset ja sosiaaliset taidot kehittyvät.
* Ruokasanasto laajenee ja lapsesta kasvaa aktiivinen ruokakansalainen.
* 3–6-vuotiaat voivat harjoitella matemaattista ajattelua (esim. määrien arviointi) ja itsenäisempää työskentelyä.

Keittiö tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön, joka vahvistaa lapsen itsetuntoa onnistumisten kautta ja luo pysyviä muistoja.

## Kirjoittajat
* **Sanna-Leena Louna**, restonomi YAMK, wellness-palveluliiketoiminnan johtamisen tutkinto-ohjelma.
* **Markku Haapakoski**, KTT, Savonia Master School.

## Lähteet
* Kähkönen, Kaisa 2022. Varhaisen ruokakasvatuksen yhteys kasvisten, marjojen ja hedelmien syömään oppimiseen ja kulutukseen. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
* Ruokatieto 2022a. Ruoka harrastuksena.
* Ruokatieto 2022b. Mitä Ruokakasvatus on?
* Väestöliitto 2012. Perhebarometri.
* Maa- ja metsätalousministeriö 2017. Ruokapoliittinen selonteko. Ruoka2030 Suomi-ruokaa meille ja maailmalle.