# Kommunikointi puhetta tukevien ja korvaavien AAC-menetelmien avulla kielihaasteisten lasten varhaiskasvatuksessa

> Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että jokaisen lapset tulee saada laadukasta ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta taustoistaan huolimatta.

## Johdanto
Lasten kieli- ja kommunikointihaasteet ovat lisääntyneet varhaiskasvatuksessa viime vuosina. Yhtenä merkittävänä syynä on maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvu. Lapset, joilla on kieli- ja kommunikointihaasteita, joutuvat eriarvoiseen asemaan, mikäli varhaiskasvatuksessa ei hyödynnetä puhetta tukevia, korvaavia tai täydentäviä menetelmiä (Siiskonen, Aro, Ahonen & Ketonen 2014, 117).

Varhaiskasvatuslaki (540/2018, 3§) edellyttää, että jokainen lapsi saa laadukasta ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta. Tämä vaatii toimintamallien muutosta, jotta jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi sekä voi osallistua toimintaan omien mielipiteidensä kautta. Tämä edellyttää henkilöstöltä uuden tiedon ja taidon omaksumista.

## AAC-menetelmät varhaiskasvatuksessa
AAC-menetelmät (*Augmentative and Alternative Communication*) ovat puhetta tukevia, täydentäviä ja korvaavia menetelmiä. Näihin kuuluvat:
* Tukiviittomat
* Kuvakommunikaatio
* Eleilmaisut
* Blisskieli

Vaikka AAC-menetelmiä on hyödynnetty, niiden merkitystä tulee nostaa osaksi varhaiskasvatuksen vakiintuneita toimintamalleja (Merikoski & Pihlaja 2018).

## Kuvakommunikaation merkitys
Kuvakommunikaatio on varhaiskasvatuksen yleisin AAC-menetelmä. Se tukee puhuttua kieltä, auttaa lasta ymmärtämään ohjeita ja mahdollistaa omien ajatusten sekä toiveiden ilmaisemisen. Tämä edistää lapsen osallisuutta kielihaasteista huolimatta (Siiskonen, Aro, Ahonen & Ketonen 2014, 206).

## Tutkimustulokset ja vaikuttavuus
Tutkimukset osoittavat, että varhainen puuttuminen ja AAC-menetelmien käyttöönotto tukevat merkittävästi kommunikaatiotaitojen kehittymistä (Yliherva ym. 2022, 17–18). Kommunikoinnin apuvälineet edistävät suullista ilmaisua, lukutaitoa ja vuorovaikutusta sekä lieventävät haastavaa käyttäytymistä.

Oikein valitut apuvälineet vahvistavat lapsen ja kasvattajan välistä vuorovaikutusta, joka on lapsen hyvinvoinnin perusta (Sevón ym. 2021, 114). AAC-menetelmien varhainen käyttö varmistaa, että jokainen lapsi saa äänensä kuuluviin ja voi toimia täysipainoisesti muiden lasten tavoin.

## Kirjoittajat
* **Anne Pohjonen**, kuntoutuksen YAMK-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Maria Luojus**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Merikoski, Hannele & Pihlaja, Päivi 2018. Puheen ja kielen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.
* Numminen, Sari & Ojala, Anne 2020. Parempi arki yhdessä tehden. Kommunikoinnin apuvälinepalvelujen alueellinen kehittäminen. [https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100165/57731](https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100165/57731). Viitattu 21.01.2023.
* Sevón, Eija, Hautala, Paula, Hautakangas, Merja, Ranta, Minna, Merjovaara, Olli, Mustola, Marleena & Alasuutari, Maarit 2021. Lasten osallisuuden jännitteet varhaiskasvatuksessa. [https://journal.fi/jecer/article/view/114152/67351](https://journal.fi/jecer/article/view/114152/67351). Viitattu 21.01.2023.
* Siiskonen, Tiina, Aro, Tuija, Ahonen, Timo & Ritva, Ketonen 2014. Joko se puhuu? Jyväskylä: PS-kustannus.
* Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540](https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540). Viitattu 2.10.2022.
* Yliherva, Anneli, Rantala, Leena, Vakkila, Ella, Ebeling, Hanna, Gissler, Mika, Parviainen, Tarja & Moilanen, Irma 2022. Autismikirjon häiriön varhaiskuntoutuksen toteutuminen ja toimivuus suomessa kysely vanhemmille. [https://journal-fi.ezproxy.savonia.fi/kuntoutus/article/view/120021/71387](https://journal-fi.ezproxy.savonia.fi/kuntoutus/article/view/120021/71387). Viitattu 18.01.2023.