# Konkreettisia välineitä esihenkilöille tunnistamaan kuormittunut työntekijä

> Haitallista työkuormitusta kliinisissä laboratorioissa on tutkittu maailmanlaajuisesti vähän verrattuna muun hoitohenkilökunnan työkuormittumiseen.

## Tutkimusasetelma ja tausta
Haitallista työkuormitusta kliinisissä laboratorioissa on tutkittu maailmanlaajuisesti vähän verrattuna muun hoitohenkilökunnan työkuormittumiseen. Laboratoriohenkilökunnan koulutustaustat vaihtelevat, joten tutkimustulokset eivät ole suoraan verrattavissa suomalaiseen asetelmaan ja laboratoriossa työskenteleviin bioanalyytikoihin.

Opinnäytetyössäni ”Työväline haitallisen työkuormittumisen havaitsemiseksi ISLABissa” selvitettiin, millaista työkuormitus on kliinisissä laboratorioissa, mikä sitä aiheuttaa ja miten se ilmenee. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Itä-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä ISLABin osastonhoitajia heidän kokemuksistaan työkuormittumisesta ja sen havainnoinnista.

## Työkuormituksen syyt kliinisissä laboratorioissa
Opinnäytetyön tulosten mukaan kliinisissä laboratorioissa työkuormittumisen taustalla on usein pula laboratoriohoitajista, jolloin henkilökuntaa on liian vähän suhteessa tehtävään työhön ja sijaisuuksiin. Poissaoloja paikataan omasta resurssista, oman henkilökunnan joustamisella. Pula työntekijöistä saattaa lyhentää myös uuden työntekijän perehdytysaikaa.

Muita kuormitustekijöitä ovat:
*   **Työnkuvan yksipuolistuminen:** Analytiikan keskittäminen isoihin sairaaloihin on supistanut pienten toimipisteiden tutkimusvalikoimaa.
*   **Esihenkilöiden kiire:** Esihenkilöt osallistuvat usein rutiinityöskentelyyn, jolloin aikaa hallinnollisille tehtäville ja esimerkiksi kehityskeskusteluille jää liian vähän.
*   **Psykososiaaliset tekijät:** Laboratoriohenkilökuntaa kuormittavat pääasiassa samat psykososiaaliset kuormitustekijät kuin hoitoalaa ylipäänsä.

## Esihenkilön rooli ja lainsäädäntö
Esihenkilön keskeisimpiä tehtäviä on tarkkailla työyksiköidensä haitallista työkuormitusta ja pyrkiä ehkäisemään sitä. Suomessa työnantajaa velvoittaa työturvallisuuslaki (23.8.2002/738), joka ohjaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöidensä terveydestä, turvallisuudesta ja kuormittumisen ennaltaehkäisystä.

Sosiaali- ja terveysministeriön työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 korostavat työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tulevaisuuden haasteita sekä tarvetta kehittää yhteistyötä psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioimiseksi.

## OTTP-työkalu työkuormituksen havainnointiin
Perinteiset työhyvinvointikyselyt ovat usein raskaita toteuttaa, niiden tulkinta vie aikaa, ja keskiarvoihin perustuvat tulokset voivat piilottaa apua tarvitsevat yksilöt.

Opinnäytetyössä kehitettiin **OTTP-työkalu** (Oma jaksaminen, Työn sujuminen, Työyhteisön tila ja Palautuminen) helpottamaan haitallisen työkuormituksen havaitsemista.

*   **Rakenne:** Sähköinen tunnerekisteröintisovellus, jossa vastaaja arvioi neljää teemaa tukikysymysten avulla.
*   **Yksilöinti:** Vastaaja voi halutessaan syöttää nimitiedot, mikä mahdollistaa kuormittuneiden työntekijöiden tunnistamisen ja tuen kohdentamisen.
*   **Käyttö:** Esihenkilö voi hallinnoida työkalua ja tarkastella kuormitusta joko koko työyhteisön tasolla tai kohdennetusti tietyssä työpisteessä.

## Testaus ja tulokset
OTTP-työkalun demoversiota testattiin ISLABin toimipisteissä loppuvuodesta 2021 Zef-pohjaisena kyselynä. Kokemukset olivat positiivisia, ja osapuolet kokivat työkuormituksen havainnoinnin tärkeäksi. Jatkotyössä huomiota tulee kiinnittää tekniseen toteutukseen, jotta tulokset olisivat helposti tulkittavissa myös suurissa toimipisteissä.

Tarkempaa tietoa ja koko opinnäytetyö löytyy Theseuksesta nimellä: *Työväline haitallisen työkuormittumisen havaitsemiseksi ISLABissa*.

***

**Kirjoittaja:** Vilma Kajanus, hyvinvointikoordinaattori YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

**Lähteet:**
*   STM 2018. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030.
*   TYÖTURVALLISUUSLAKI 23.8.2002/738. Finlex.