# Korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden harjoittelu osana työelämäyhteistyötä

> Korkeakouluilta ja työelämältä edellytetään tiivistä yhteistyötä. Koulutuksen aikana saadaan teoriatietoja, joita tarvitaan käytännössä harjoittelu- tai työpaikalla.

## KAVA-koulutuksen tavoitteet ja haasteet
KAVA-koulutuksessa (Asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille) yhteistyö ei ollut vain reitti tiedosta taitoon. Työelämän tarpeisiin vastattiin suomen kielen opinnoilla, työelämäkulttuurin tietoisuudella, verkostojen laajentamisella ja rohkeudella toimia eri tavalla.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien vaikeudet työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin johtavat usein turhautumiseen ja motivaation häviämiseen. KAVA-koulutuksen harjoittelujakson päätavoitteena oli tutustuminen oman ammattialan asiantuntijatehtäviin, sanastoon ja toimintakulttuuriin.

## Harjoittelun järjestäminen ja kesto
Harjoittelun kesto ja ajankohta osoittautuivat kriittisiksi tekijöiksi:
* **Joustavuus:** Työnantajien toiveet vaihtelivat; jotkut suosivat lyhyitä neljän viikon jaksoja, kun taas toiset tarvitsivat pidemmän ajan perehdytykseen.
* **Oppilaitoksen tuki:** Opiskelijat kokivat ohjaajien tuen merkittäväksi. Opettajat auttoivat hakemusten laatimisessa, ottivat yhteyttä yrityksiin ja osallistuivat haastatteluihin.
* **Ulkopuoliset tekijät:** Pandemia ja Ukrainan sota vaikuttivat merkittävästi harjoittelupaikkojen löytymiseen, mikä vaati ohjaajilta kokonaisvaltaista ja tukevaa otetta.

## Ammatillinen kielitaito ja digitaalinen osaaminen
Harjoittelujakso toimi "puheyhteisönä", jossa opiskelijat oppivat alan termistöä ja kirjoittamattomia sosiaalisia sääntöjä.
* **Kielitaito:** Ammatillinen kielitaito vaatii muutakin kuin sanaston hallintaa; se edellyttää viestintäkäytänteiden omaksumista ja kykyä toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
* **Digitaidot:** Etätyöskentely ja digitaaliset työvälineet (kuten Teams ja Zoom) olivat keskeisessä roolissa. Koulutuksen aikana karttunutta osaamista sovellettiin käytännössä, mikä paransi opiskelijoiden valmiuksia nykyaikaisessa työympäristössä.

## Työelämävalmiuksien kehittäminen
Koulutukseen sisältyi useita toisiaan täydentäviä opintojaksoja:
* **Urasuunnittelu:** Keskittyi oman osaamisen sanoittamiseen, ansioluetteloiden päivittämiseen ja video-CV-työpajoihin.
* **Työelämäosaaminen (TEO):** Painotti sitä, miten omalla osaamisella voi herättää työnantajien kiinnostuksen.
* **Verkostoituminen:** LinkedInin käyttöä opetettiin aktiivisesti, sillä monille opiskelijoille se oli uusi ja tuntematon työnhakukanava.
* **Vierailut:** Yritysvierailut ja asiantuntijoiden luennot auttoivat opiskelijoita ymmärtämään työelämän moninaisuutta ja harjoittelun merkitystä.

## Työyhteisöön integroituminen
Harjoittelun aikana vastuu integroitumisesta siirtyy työyhteisölle. Onnistunut harjoittelu vaatii molemminpuolista ymmärrystä: harjoittelijan on opittava uusia kommunikaatiotapoja, ja työyhteisön on tuettava harjoittelijaa kiireen keskellä. Positiivinen harjoittelukokemus auttoi opiskelijoita oivaltamaan oman taustansa merkityksen ja loi vahvan pohjan työllistymiselle tai jopa yrittäjyydelle.

***

**Kirjoittajat:** MOKOMA-hanke / lehtorit Veronika Mysheva ja Kaja Rahkema (Savonia) ja suunnittelija, S2-opettaja, opinto-ohjaaja Irina Tere (UEF)

## Lähdeluettelo
* Huttunen, H-P. 2009. SPECIMA-projektilla töihin – Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat omalle alalleen. Siirtolaisuus-Migration 3, 3–7.
* Jarovaja, A. 2022b. Töitä, opiskelua, omaa bisnestä – miten KAVA-koulutus on vaikuttanut maahanmuuttajien elämään. Karelia-ammattikorkeakoulu.
* Korhonen, S. 2014. ”Hyvä, mutta vaikea.” Maahanmuuttajien kokemuksia kieliharjoittelusta. Helsingin yliopisto. Pro gradu -tutkielma.
* Suni, M. 2011. Missä ja miten maahanmuuttajat kehittävät ammatillista kielitaitoaan? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 13(2), 8–22.